(säv. K. Koskinen / san A. Sinnemäki / sov. K. Koskinen - A. Lehtinen - J. Melasniemi - T. Saarikivi)

ÄÄNITYS: DAN TIGERSTEDT, TT OKSALA
MIKSAUS: DAN TIGERSTEDT / TT OKSALA

Tähän biisiin syvennyttiin siinä vaiheessa kun elimme jyrkintä dogma-kautta. Lars von Trieriltä lainattu asenne tarkoittaa musiikkiin sovellettuna suunnilleen sitä, että digitaalista äänitystekniikkaa ei käytetä, raitojen määrä on rajallinen ja turha koristelu, kikkailu ja varmistelu jätetään pois. Soundit olisivat luonnolliset, aika rapean kuivat ja intiimit. Kokeilimme myös ilman sähkövaloja soittamista, mikä tuntui turhalta kun se ei mitenkään kuulunut lopputuloksessa. Kaikki tämä siis syntyi allergiareaktiona Kalifornian hiotulle paisuttelulle jossa audioraitojen määrä hiposi välillä sataa.

Eli a-osat tehtiin simppeleiksi ja melkein korostetun arkisiksi, leikittiin tyhjän tilan kanssa. Eli siis yritettiin kuullostaa tiätsä vähän niinku Red Hot Chili Peppersiltä, sillee niiden myöhemmältä seesteiseltä kaudelta. Ja tässä onnistuttiin loistavasti. Vuokko veti soolon niin kohdalleen ja pienieleisesti, että a-osat voitiin jättää melkein täysin kaiuttomaksi, ihan niinkuin ko. kappaleen kohdalla oli suunniteltukin. Tulee sellainen olo että solisti on samassa huoneessa levyn kuuntelijan kanssa (toivottavasti).

Kertsit vedettiin saksalaisen askeettisesti timantintarkkana vyörytyksenä, korostaen sointujen ja toistettavan "taivuta päätäni / suutele nyt"-säkeen ahdistavan junnaavaa epätoivoa. Meininki olisi niinkuin moderni ja tiukka eikä "purkautuisi" millään, kirkonkellot ja kissantappamiselta kuullostavat viulutkin laitettiin ja kaikkea. Paitsi että kun biisi oli miksattu, iski hämmennys että kukahan tällaista musiikkia jaksaa kuunnella. Monet oli silleen että eiks toi nyt oo ihan hyvä, mutta Kerkko pakotti meidät piirrustuspöydän ääreen. Eli käytännössä kertseihin soitettiin vanhojen pohjien päälle sata kertaa groovaavammat rummut, säröbasso ja kitarat. Roiskastiin sellasta todella isoperseistä buutsirockia, ja Terhi tuli laulamaan uuden taaksepäin nojaavamman "liidin" kertsin kuoroon, joka sitten hukkuikin miksauksessa sinne jonnekin. Uuden kertsin siis miksasi TT ja a-osat on Danun käsialaa. TT:n kanssa väännettiin a-osien taustalle myös kaikenlaisia luuppeja ihan loputtomiin, joita sitten ei käytetty.

Eli sen siitä saa kun ei tiedä mitä haluaa. Kaikki tehdään viiteen kertaan. Onneksi teidän ei tarvitse kuunnella kuin briljantti lopputulos.