Liittovaltuustossa puhuttiin palkoista, työllisyydestä ja liiton taloudesta

Muusikkojen liiton sääntömääräinen liittovaltuuston kokous pidettiin nyt viimevuotiseen tapaan toukokuun ensimmäisenä maanantaina Helsingissä Työeläkekassan tiloissa. Samana päivänä kokoontui myös Esittävien taiteilijoiden työttömyyskassan edustajisto ja sairauskassan edustajisto.

Liittovaltuustossa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, toimintakertomus ja tilinpäätös sekä toiminta- ja taloussuunnitelmat. Helsingin Muusikot ry oli tehnyt kokoukselle muusikkojen palkkausta koskevan esityksen ja liiton hallitus varojen sijoittamista koskevan esityksen.

Toiminta jatkui vakaana

Muusikkojen liiton toiminta jatkui vuonna 1998 vakaana. Työehtosopimukset olivat voimassa koko vuoden ajan. Vaikka työehtosopimustoiminta sanotusta syystä oli hieman rauhallisempaa, oli muu toiminta sitäkin monipuolisempaa ja vilkkaampaa. Koulutustoiminta jatkui edellisvuosien tapaan, sopimusneuvonta lisääntyi entisestään ja PA-laitteiden lainaustoiminta laajeni suunnitelmien mukaan.

Muusikkojen liiton pyrkimykset kasvattaa jäsenmäärää eivät tuottaneet tulosta viime vuonna. Vaikka nuorille ammattiopiskelijoille tarjottiin poikkeuksellisen edullista jäsenyyttä, ei tarjous mainittavasti herättänyt vastakaikua. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 3.220 eli 27 vähemmän kuin vuoden alussa. Suurimmat paikallisosastot olivat Helsingin Muusikot ja Freelancemuusikot, joissa kummassakin oli lähes 800 jäsentä.

Talous vahvistui

Muusikkojen liiton talous vahvistui edelleen viime vuoden aikana. Kokonaistuottojäämä ennen poistoja oli 785.000 markkaa ja poistojen jälkeen 664.000 markkaa. Tuloksesta siirrettiin työtaistelurahastoon 400.000, sairauskassarahastoon 149.000 ja varaukseksi liittokokousta varten 100.000 markkaa. Tilikauden ylijäämä oli 14.945 markkaa.

Taseen loppusumma oli vuoden lopussa 9.348.000 markkaa. Liiton omaisuus on sijoitettu pääasiallisesti huoneisto-osakkeisiin, sijoitusrahastoihin ja niihin rinnastettaviin sijoitusinstrumentteihin. Liitto myi edellisvuonna osan omistamistaan pörssiosakkeista ja lisää myyntejä on odotettavissa tulevaisuudessa, kun olosuhteet sen sallivat.

Liittovaltuustossa käsiteltiin hallituksen esitys, joka koski liiton varojen sijoittamista. Hallitus selvitti kokoukselle, millaisia periaatteita sijoitustoiminnassa on noudatettu ja aiotaan noudattaa. Hallitus halusi, että valtuusto on mahdollisimman tarkoin selvillä liiton sijoitustoiminnasta ja että toiminnalla on valtuuston hyväksyminen. Varallisuuden lisääntyminen kasvattaa sijoitustoiminnan merkitystä ja myös vastuukysymykset korostuvat. Tarkoitus on aiempaa enemmän käyttää hyväksi sijoitustoiminnan ammattilaisten palveluita, mutta varovaisuuden periaatetta noudattaen. Liiton varoja ei sijoiteta kohteisiin, joissa riski on suuri.

Palkkaus paremmaksi

Vuosien 1999 - 2000 toimintasuunnitelmassa keskeisellä sijalla on työehtosopimustoiminta. Orkesterimuusikkojen palkkauksen parantaminen on erityisen tärkeä lähiajan tavoite. Kaupunginorkestereiden palkkausjärjestelmää on viime vuosina uudistettu ja tätä koskevia neuvotteluja on ylläpidetty Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa koko ajan. Liiton sisäinen keskustelu RSO:n palkkauksen parantamiseksi on käynnistetty.

Lähiajan suureksi ongelmaksi noussee Kansallisoopperan eläkekysymys, joka edelleen odottaa ratkaisua. Tämä asia olisi saatava päiväjärjestyksestä ennen seuraavaa sopimuskierrosta.

Helsingin Muusikot ry oli tehnyt liittovaltuuston kokoukselle esityksen, jossa haluttiin, että EU:n piirissä tehtäisiin muusikkojen palkkausta koskeva vertaileva selvitys. Lähinnä selvitys olisi tehtävä euroalueella ja sen pitäisi palkkauksen lisäksi tarkastella työmäärää ja tekijänoikeuskorvauksia. Hallituksen mielestä tällainen selvitys voitaisiin hyvin tehdä joko kansainvälisen muusikkojen liiton tai toisaalta EU:n tuella toimivan eurooppalaisen musiikkiobservatorion (European Music Obervatory) toimesta. Selvitys, mikäli se huolella tehdään, on mittava ja vaatii tukevan rahoituksen sekä asiansa osaavat tekijät. Liitto tekee voitavansa, jotta selvitys saadaan aikaan.

Säilyttääkö tanssimusiikki asemansa?

Muusikkojen työllisyyden kannalta tanssimusiikin merkitys on Suomessa edelleen hyvin suuri. Muusikot ja laulajat saavat tanssimusiikin esittämisestä enemmän rahaa kuin miltään muulta toimialueelta. Ei ole itsestään selvää, että tilanne jatkuu tällaisena tulevaisuudessa.

Esimerkiksi Ruotsissa tanssimuusikkojen työttömyys on lisääntynyt voimakkaasti viime aikoina. Perinteinen ruotsalainen iskelmämusiikki on menettänyt jalansijaa ja tanssitoiminta on supistunut. Kehitys lienee yhteydessä Ruotsin äänilevymarkkinoiden kehitykseen. Äänilevyala on Ruotsissa kansainvälistynyt. Kaikki pyrkivät tekemään musiikkia kansainvälisen maun mukaan, levy-yhtiöt ovat siirtyneet ulkomaiseen omistukseen ja ruotsalaisuus on äänitemarkkinoilla yhä vähemmän esillä. Ruotsin kevyen musiikin kokonaiskuva on muuttunut ja tästä on eniten haittaa perinteisen tanssimusiikin esittäjille, alan varsinaisille ammattilaisille.

Muusikkojen liitto on eri yhteyksissä tukenut toimenpiteitä, joiden avulla on pyritty vahvistamaan tanssimusiikin asemaa. Osittain nämä toimenpiteet ovat osoittautuneet hyvin kannattaviksi ja mm. tästä syystä sekä tanssimusiikin työllistävän vaikutuksen takia tanssimusiikin tukemista jatketaan liitossa.

Jäsenmaksut ennallaan

Muusikkojen liiton, paikallisosaston ja sairauskassan jäsenmaksu säilyy ensi vuonna ennallaan. Jäsenmaksu on 1 % tai sitä vastaava tuloihin suhteutettu markkamäärä.

Kokonaisjäsenmaksun määräytyminen jää tämän vuoden loppuun. Syy on se, että sosiaali- ja terveysministeriö määrää yleensä vasta vuoden viime kuukausina työttömyyskassojen jäsenmaksut.

Muusikkojen liiton jäsenten kannalta merkitystä on sillä, saako Esittävien taiteilijoiden työttömyyskassa edelleen oikeuden täyteen valtionosuuteen. Jos näin tapahtuu, työttömyyskassan jäsenmaksu tullee olemaan nykyisellä tasolla. Mikäli muusikkojen ja näyttelijöiden työttömyyskassa ei saisi jatkaa toimintaansa, voi jäsenmaksussa tapahtua merkittävä muutos. Todennäköisesti siirryttäisiin uudelleen prosentuaaliseen jäsenmaksuun.

Työttömyyskassa alijäämäinen

Esittävien taiteilijoiden työttömyyskassan talous oli viime vuonna noin 58.000 markkaa alijäämäinen. Vastoin odotuksia sekä maksettujen päivärahojen että päivärahan saajien määrä kasvoi viime vuonna. Myös henkilöstömenot kassassa kasvoivat odotettua enemmän.

Päivärahoja maksettiin viime vuonna 17,7 miljoonaa markkaa 702 henkilölle. Keskimääräinen päiväraha oli 219 markkaa. Päivärahojen määrä kohosi edellisvuodesta 4,5 % ja päivärahan saajien määrä 12 %.

Esittävien taiteilijoiden työttömyyskassa on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan lukeutunut maan varakkaimpien kassojen joukkoon. Kassan tasoitusrahastossa oli vuodenvaihteessa edelleen noin 1,9 miljoonaa markkaa eli kassan taloudellinen asema oli edelleen vahva.

Työttömyyskassan edustajiston kokouksessa todettiin, että kassan toimintaa pyritään jatkamaan entiseen tapaan. Sosiaali- ja terveysministeriöltä haetaan vielä ennen kesää oikeutta täyteen valtionosuuteen. Alkuvuoden näkymien perusteella taiteilijoiden työttömyys on ehkä aavistuksen vähentymässä ja sillä on merkitystä mm. kassan jäsenmaksun ja talouden kannalta.

Muusikkojen Sairauskassan toiminta laajenee

Muusikkojen Sairauskassan avustustoiminta laajeni viime vuonna hiukan. Varsinaisesti kassan toiminta tulee kasvamaan tämän vuoden aikana, kun hammashoidon korvauksia maksetaan yhä useammalle kassan jäsenelle.

Viime tilikaudella Muusikkojen Sairauskassan ylijäämä oli 192.000 markkaa. Kassan taseen loppusumma oli 1.360.000 markkaa.

Muusikkojen Sairauskassan pääasialliset avustusmuodot ovat viime aikoina olleet hammashoitokorvaukset, sairauspäivärahat sekä kuulotutkimuksiin ja kuulosuojaimiin annetut avustukset.