TÄRKEINTÄ ON PYSYÄ PÄÄMÄÄRÄSSÄÄN

Vasta 24-vuotias Jaakko Salovaara on ehtinyt paljon. Hän on muusikko, dj, tuottaja ja säveltäjä. Jaakon artistinimellä JS16 tekemiä kappaleita on ollut yli miljoonalla myydyllä kokoelmalevyllä. Tapaan Jaakon Bomfunk mc's:n platinalevyn juhlintaa seuraavana päivänä.

Vuosi sitten povasit eräässä haastattelussa Bomfunk mc's:lle menestystä. Osasitko siis odottaa platinalevyä?

- Ei se ollut yhtään odotettua. Eihän sitä menestystä tiennyt ennen kuin sitä rupesi näkymään. Ja tavallaan on tosi uraa uurtavaa Suomessa, että tollasella musiikinlajilla ollaan päästy noin pitkälle. Itse asiassa levy-yhtiökään ei uskonut, että se olisi mennyt noin hyvin. Menestys koostuu siitä, että kaikkien palojen pitää loksahtaa oikealla tavalla paikoilleen. Tässä on onnistuttu luomaan sellainen imago ja tyyli sille bändille, mistä yhtäkkiä ihmiset alkoikin tykkäämään ja on ottanut sen omakseen.

Mikä on ollut sinun palasesi siinä kokonaisuudessa?

- No mun pala on se, että mä olen säveltänyt ne kaikki kappaleet ja vastaan siitä lopputuloksesta, eli mä tuotan ja teen.

Olet myös erittäin lahjakas sellisti. Oliko itsestään selvyys vaihtaa tietokoneiden taakse, vai harmitteletko koskaan sellon jäämistä taka-alalle?

- En mä sitä harmittele, koska mä olen jo nuoresta saakka tykännyt diskomusiikista ja aina halunnut olla dj. Ja seuraava askel siitä dj:ydestä on se, että tekee itse musiikkia, ja sitähän mä olen tehnyt aina, ja mä olen aina tykännyt siitä kauheasti, ja nämä on mennyt sillä tavalla rinnan tämä sellonsoitto ja konejuttu. Ja mun huipentuma sellonsoitossa oli se kun mä pääsin sinne orkesteriin (Jaakko toimi vuoden sellistinä Turun kaupunginorkesterissa, toim.huom.), mutta sitten toisaalta mä tein siinä kovasti kahta työtä samaan aikaan, ja toi kasvoi koko ajan toi konejuttu siellä taustalla. Joten sitten kun se orkesteri loppui, oli tavallaan itsestään selvää, että mä boostaan tohon konepuoleen. Ja se onkin sitten mennyt aika kivasti.

Sait tuottaja-Emman. Onko se vaikuttanut työmääriisi tai siihen miten ihmiset arvostavat sinua?

- Ei! Kyllähän kaikki arvostaa, mutta ei se ole työmäärään vaikuttanut. Mulla on koko ajan kasvanut nämä hommat ja nykyään mulla on niin paljon kaikkea, että mä saan valita. Voin koittaa valita siten, että kaikista töistä olisi hyötyä mun tavoitteisiin ja siihen päämäärään...

Joka on?

- ...joka on tämä mun musiikin laji, että siinä menestyy parhaiten. Ettei hajota, tee mitä tahansa projekteja, vaan sellaisia, jotka ovat jossain linjassa keskenään.

Olet tehnyt miksauksia maailmanluokan julkimoille (mm. Ricky Martin). Onko niin, että jos on todella lahjakas, siitä alkaa levitä juttua Suomen rajojen ulkopuolellakin, ja pian satelee työtarjouksia ympäri maailmaa?

- Ei se ole sitä että on lahjakas, vaan ensin täytyy saada jotain menestystä siellä päin, niin sitten ne noteraa sut. Tässä on ollut nyt se, että noi on Sony Musicin artisteja melkein kaikki. Me ollaan lisensoitu Bomfunk mc's Sonylle ym. Ricky Martinilta tuli joku sinkku, mutta Sony täällä Suomessa ajatteli, että tämä sinkku ei ole nyt ehkä sellainen mikä menisi täällä Suomessa. Sitten ne valitsi albumilta toisen biisin ja tarvitsi siitä sellaisen kaupallisen hyvän version. Ja sitten mä tein sen niille.

Sinulla on siis kaupallinen vainu?

- No kyllä mä tiedän, kun mä olen ollu deejiinä paljon ja kuuntelen tota musiikkia ja huomaan, mikä on in tai vähän out. Ja sitten sitä on pitkän ajan kuluessa oppinut oman tavan tehdä sellaista musiikkia.

JS16 on lähdössä kiertämään USA:ta. Oletteko menossa valloittamaan, vai onko valloitus jo tapahtunut?

- Me mennään edistämään sitä menestystä mikä siellä nyt on ollut. Se nousi USA:n myyntilistalle, mikä on ihan uskomaton juttu, ja Miamin suurimmalla pop-radioasemalla mä olen Top 10 -soittolistalla. Se on jo aika paljon. Ja Anssi Autio Radio Mafiasta lähetti mulle tekstiviestin, että "Stomp to my beat" on sellaisella Hit Disc'illä, joka on kooste soitetuimmista radiobiiseistä ja tulee Radio Mafiaan jenkeistä. Siellä oli Eric Clapton ja muita tällaisia, ja sitten tämä mun biisi. Sen takia ne haluaa mut nyt sinne. Tarkoitus on mennä New Yorkiin, Dallasiin ja Miamiin. Työluvat on hoidossa koko ajan ja päivämäärän piti olla 11.9. mut nyt se onkin kai 16.9. Että vähän sellaista säätöä siinä vielä on. Mulla on maailmanlaajuinen sopimus EMI:n kanssa, ja EMI:n alamerkki Priority Records on hoitanut sitä asiaa. Sitten mulla on kai siellä joku kiertuemanageri joka hoitaa mun asiat kuntoon.

Miten on mahdollista, ettet ole hehkuttanut tätä missään lehdissä? Onko se ollut tietoinen valinta?

- No ei, mutta ei mulla ole mitään järkeä hehkuttaa sitä täällä, koska mulla ei ole mitään järkevää syytä hehkuttaa. Ihmiset hehkuttaa ihan tyhjästä kaikkea ilman tarkoitusta. Jos mä hehkutan jotain niin mulla on selkeä tarkoitus, että miksi mä hehkutan. Eli jos mä haluaisin kauheasti julkisuutta, niin mulla olisi just tullut levy, ja tarkoitus olisi, että jengi löytäisi sen. Ei mulla ole mitään järkeä olla julkkis vaan sen takia, että haluaa olla julkkis. Ei siitä ole mitään hyötyä kenellekään.

Mikä on ollut juuri se sinun juttusi, jonka avulla olet noussut huipulle tällä alalla?

- Mulle on tässä monen vuoden aikana kehittynyt sellainen ihan selkeä oma saundi. Mun kappaleet kuulostaa tietynlaisilta. Niissä on sellainen kova energia ja ne on tosi tanssittavia; niissä on aika kova draivi. Se on se mun juttu, ei se ole sen monimutkaisempaa. Tärkeintä on, että on persoonallinen, että kuulostaa just tietynlaiselta. Ja että siinä on jotain josta ihmiset tykkää.

Amerikasta on leviämässä Suomeenkin Personal Manager -käytäntö. Olisko tällaiselle tarvetta esim. sinun/Bomfunk mc's:n kohdalla?

- No aina jos olisi huippuihmisiä, niin onhan niille tarvetta. Mulla ei ole ollut, mun keikat hoitaa ohjelmatoimisto. Ja Bomfunkeilla on sama; niillä on levy-yhtiö joka hoitaa promootion, ja keikkamyyjät hoitaa keikat. Olisihan tietenkin hyvä, että olisi sellainen ihminen joka hoitaisi niitä omia asioita, mutta se on vähän ristiriitaista. Jos se on vaan joku tyyppi joka hoitaa ne asiat niin eihän se riitä. Sen pitäisi olla sen alan sellainen ihan sairas kyky, että se auttaisi jotain. Toisaalta, jos se olisi ihan sellainen superguru, niin se olisi niin kallis, että sitten alkaa miettiä, että onko sellaiseen varaa. Tavallaan jos joku kokee, että nyt mä olen huippumanageri, niin se on kyllä sitten huippukalliskin. Mulle ei ainakaan ole osunut eteen sellaista tyyppiä joka olisi niin hyvä. Ja mä haluaisin sellaisen ihmisen siihen hoitamaan mun asioita kenet mä tunnen, enkä vaan jotain tuntematonta tyyppiä.

Olet tehnyt jonkin verran levytyssopimuksia. Oletko alusta lähtien tiennyt, mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota, vai oletko huomannut jälkeenpäin, et sinua on ns. kusetettu?

- En mä ole vieläkään huomannut että mua on kusetettu! Mä en ole niin perehtynyt. Mä tiedän mitkä on ne perusasiat ja mitkä on ne yleiset käytännöt. Kyllä ehkä aina sidotaan vähän enemmän kuin haluaisi, mutta siihen on pakko suostua jos haluaa tehdä yleensä jotain. Voisihan sitä sanoa ettei halua sitoutua mihinkään, julkaiskaa mun levy ja antakaa mulle paljon rahaa.

Teet masternauhat itse valmiiksi omassa studiossasi. Antaako se sinulle vapauksia sopia esim. rojalteista?

- Niin itse mä teen sen kappaleen valmiiksi, ja sitten se käytetään Finnvoxissa ja tehdään cd. Tavallaan kun mä olen tuottaja, niin onhan mulla mahdollisuus saada tuottajarojalti. Ei se vaikuta, että mä käytän omaa studiota, koska studiosta maksetaan aina kertamaksu. Se vaikuttaa rojaltiin, että mä olen käyttänyt omia lahjojani jonkun hyväksi.

Toimit sekä muusikko- että musiikintuottajapuolella. Kummalla puolella on enemmän ihmisiä, jotka eivät tiedä oikeuksistaan tms. asioista?

- En mä tiedä. En mäkään ole tiennyt paljon ja mä olen oppinut vähän kantapään kautta.

Olet perustamassa levy-yhtiötä. Tuleeko sinne sinun lisäksesi muitakin artisteja?

- Se perustuu juuri siihen, että mulla on yksi tyyppi, jota mä pidän potentiaalisena artistina, ja sillä on jo yksi kappale, mistä tulee nyt single, masterointi valmistui tänään. Eli mulla on se yksi artisti mihin mä uskon ja mistä tämä koko homma käynnistyy. Ei mulla ole ketään muuta, koska en mä ole ketään löytänyt. Keskinkertaisuuksia on tosi paljon. Nykyään kaikilla on tietokoneet ja sellaisia ohjelmia millä voi tehdä vähän kappaleita. Mä olen saanut tosi paljon demo-cd:itä, mutta ei ne ole olleet niin hyviä. Mä aion tehdä tätä sitä vauhtia, kun mä löydän tosi hyviä kappaleita. Ei niitä kannata vaan huvikseen julkaista.

Saavatko ihmiset mielestäsi liian helposti levytyssopimuksia?

- Ei ne mitään helposti niitä saa. Kyllähän levy-yhtiöt tietää mitä ne haluaa. Jos ne haluaa jotain paskaa niin ne antaa levytyssopimuksen jollekin joka tekee sitä. Kyllähän on kauheasti sellaista mistä mä en yhtään tykkää, mutta levy-yhtiö sen näkee, että tällä on kysyntää. Senhän takia ne niitä sinne ottaa.

Onko imagosta alkanut tulla tärkeämpi asia kuin itse musiikista?

- Ei, mutta imago on aina tärkeä. Vaikka ei olisi musiikista edes kysymys.

Hoidatko itse imagoasi?

- Hoidan mä niin, että mä olen just tällä tavalla aika piilossa. Ja mä haluan olla sellainen, koska mun mielestä se on paljon makeempaa, kuin olla sellainen joka paikan naama jonka kaikki tuntee. On paljon vakuuttavampaa, että vaikka mä teenkin vähän tällaista marginaalimusiikkia, niin mä aina pystyn näyttämään, että musta on myös tähän myyvään, kun mä teen esim. jonkun projektin. Haluan mäkin olla tosi myyvä ja menestyvä, mutta mä en halua olla missään 7 päivää -lehdessä enkä missään tollasissa humpuukiosastoissa, koska siinä ei ole mitään järkeä.

Onko sinulla kokemusta kustannusyhtiöistä? Oletko tehnyt sopimuksia, joiden perusteella tietty osa teostotuloistasi menee jollekin kustantajalle?

- Joo, 1/3 menee. Mulla on ollut kustannussopimus alusta saakka. Mun ensimmäisessä levy-yhtiössä, joka oli Blue Bubble Records, oli samassa kustannusyhtiö, Le Baron. Nyt tämä mun boss päätti myydä koko yhtiön, ja BMG osti sen. Kaikki artistit siirtyivät BMG:lle, ja BMG Publishing Finland tulee olemaan kustantajana myös tässä mun uudessa levy-yhtiössä. Kustantajalla ei mun mielestä ole merkitystä Suomessa. Ulkomailla sitä tarvitaan, kustantaja valvoo maailmalla että ne levy-yhtiöt, mille mikä tahansa juttu on lisensoitu, maksaa ne rahat.

Eikö harmita, että 1/3 korvauksista menee muualle?

- Eniten harmittaa jos biisit ei mene minnekään. Jos biisit menee hyvin, se saa kuitenkin aina mielen tyytyväiseksi. Jos menestyy paljon, ei se ole niin pienistä kiinni.

Oletko koskaan huomannut, että jotain kappalettasi olisi käytetty ilman lupaa esim. mainoksessa?

- Olen mä huomannut. Siis sehän on ihan hirveää. Mulla on yksi juttu, sellainen ruotsalainen, tai en mä tiedä onko se ruotsalainen, dj Don & Svensson. Ne on kopioinut yks yhteen tämän mun kappaleen "Stomp to my beat". Se on aika rankkaa, kun se on ihan identtinen kopio. - Ei me olla tehty mitään, koska me todettiin, ettei se ole ollut mikään iso hitti. Eli ettei sieltä koskaan saisi paljon rahaa. Se juttu perustui siihen, että koska mä sämplään itse - ne on sellaisia sample-cd:itä missä on esim. laulunpätkiä, ja mähän olen sämplännyt sen laulunpätkän myös. No, niillä on ollut se sama cd, ja ne on kanssa sämplänneet, mutta sitten ne on kopioineet sen mun koko biisin. Jos ne laittaa soimaan samaan aikaan, niin kaikki se rakenne ja soitot ja soundit on ihan samat. Ja se on aika hurjaa. Mutta ainoa positiivinen asia on, ettei se ole ihan yhtä hyvä kuin se mun. Toisaalta se, että joku sämplää mun biisiä jonkun muun bändin levylle ja tekee siitä vielä kovemman, on musta ihan makeeta.

Osaatko itse varoa liiallista lainaamista?

- Osaan. Sitä on hyvä varoakin, koska mitä enemmän kappale, jossa on lainattuja pätkiä, saa julkisuutta, sitä helpommin siitä jää kiinni. Mitä suurempi hitti se on, sitä suurempi lasku tulee.

Entä internet ja piraatit?

- Mä en ole kauhean internet-tyyppi, mä osaan just katsoa sähköpostin. Mä en tiennyt MP3:sta just silloin kun mun oma albumi tuli, mutta sitten loppuvaiheessa mä havahduin siihen, että netissä on MP3:na mun albumi ja kaikki mun singlet. Pari kertaa diskossa on mun keikan jälkeen tulleet muutamat tyypit sanomaan, että Hei sulla on tosi hyvä levy, mä imuroin sen netistä. Se käy ärsyttämään ihan sairaasti. Mutta MP3 ei ole yhtä hyvälaatuinen kuin cd. Siinä on vähän huonompi äänenlaatu, se pakkaa sitä vähän niinkuin mini-disc. Mun mielestä se ei tuu syrjäyttämään cd:tä.

Vaikka JS16 on jo "breikannut", ei se kuitenkaan ole ollut niin näkyvästi esillä kuin Bomfunk mc's?

- No ei olekaan, mutta ne edustaakin poppia, mä en. Underground-ihmisten silmissä mäkin olen nykyään poppari vaikka en oikeasti poppari olekaan, isommissa piireissä. Mutta tosi monet tietää mut, ja mä olen sillä tavalla saavuttanut jotain. Ja tavallaan mä olen tuonut tämän musiikin lajin sieltä undergroundista esille. Mä olen saanut paljon radiosoittoa ja mä olen tullut ihmisten ilmoille. En mä tietenkään ylittänyt mitään kultalevyrajoja sen kanssa, se on kuitenkin sen verran marginaalia vielä.

- Bomfunkissa hahmottuu ihan eri tavalla se bändi. Ihmiset tarvitsee ne kasvot, ne tarvitsee idolin. Mä en ole ollut sitä, musta on pieni kuva siellä levyssä enkä mä ole sellainen esiintyjä, sellainen riehuja, vaan mä olen enemmän studiossa istuja. Nuorisolle on tärkeää, että niillä on joku tyyppi jota ne katsoo. Ismo ja Raymond on tosi persoonallisen näköisiä ja esittää niitä kappaleita rankalla tavalla, niin onhan se selvää että nuoriso alkaa tykkäämään siitä. Ne on katsonut Reiskasta mallia ja ihailee niitä ihan hirveästi. En mä halua olla sellainen. Onneksi tämä tulee tähän lehteen, niin mä voin sanoa, etten mä arvosta niitä 14-vuotiaita faneja yhtä paljon kuin niitä vanhempia. Ne menee kuitenkin vähän silmät kiinni ne 14-vuotiaat. Mä arvostan sitä, että arvostetaan sitä musiikkia enemmän, eikä sitä että onpa tolla kivasti tukka tai jotain.

Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua?

- Mä en osaa oikein vastata. Mulle on niin äkkiä tapahtunut nämä kaikki menestymiset, ja ne tulee tapahtumaan samalla tavalla tulevaisuudessakin. En mä halua edes kertoa mun tavoitteita. Mulla on ihan ökytavoitteet, mutta mä tulen saamaan ne jonain päivänä.

Vaikutat ilmeisen tyytyväiseltä.

- Olen mä ihan tyytyväinen. Kaikki on mennyt sillä tavalla, ettei ole edes osannut odottaa. Mä uskon siihen, että kun pysyy omassa päämäärässään, niin kyllä sen jonain päivänä saavuttaa. Ja tässä on saavutettu paljon.