Kulttuuritilasto vastaa moneen kysymykseen

Tilastokeskuksen laatima kulttuuritilasto 1999 on ilmestynyt. Tilastokirja kertoo yhä laajemmin ja seikkaperäisemmin Suomen taide- ja kulttuurielämän rakenteesta, rahoista ja muista kiinnostavista asioista.

Ensimmäinen kulttuuritilasto ilmestyi vuonna 1977 ja seuraava neljä vuotta myöhemmin 1981. Vuosien kuluessa Tilastokeskus on pystynyt laajentamaan ja parantamaan tilastointimenetelmiään myös taiteen ja kulttuurin saralla.

Kunnat ja valtio panostavat eniten taiteeseen

Taiteen ja kulttuuritoiminnan tukeminen on Suomessa ennen muuta kuntien ja valtion vastuulla. Tämä käy uusimmasta kulttuuritilastosta erinomaisen hyvin selville.

Kulttuuritilaston mukaan valtio ja kunnat rahoittavat kulttuuripalveluja yhteensä noin 3,5 miljardilla markalla. Valtion osuus summasta on vajaa puolet.

Muodikkaasti usein kuulee vannottavan sponsoroinnin nimeen, kun taiteen tai kulttuurin tukemisesta on kysymys. Yksityinen taiteen ja kulttuurin tuki on luonnollisesti tärkeätä, mutta suhteessa julkiseen tukeen se on kuitenkin vähäistä. Neljän suurimman yksityisen säätiön tuki kulttuurille ja taiteelle oli vuonna 1997 noin 41 miljoonaa markkaa. Eniten tukea säätiöiltä saavat säveltaide ja kuvataide.

Julkisen tuen piiriin luettavat EU:n rakennerahastotuki ja muut vastaavat uudet tukimuodot ovat toistaiseksi vielä suppeita tulolähteitä.

Yksityiset yritykset tukevat nyt taas kulttuuria hieman enemmän kuin lamavuosina. Asiaa on selvitetty 450 yritykselle tehdyllä kyselyllä. Yritysten henkilöstömäärä on noin 40 % kaikista yritysten työntekijöistä. Kyselyyn vastanneet yritykset antoivat vuonna 1996 tukea taiteelle ja kulttuurille noin 37 miljoonan markan edestä. Pääasiallisesti tuki suuntautui kuvataiteelle. Yritykset ostivat toisin sanoen kuvataiteen teoksia eli sijoittivat varojaan taideteoksiin. Toinen merkittävä tukikohde oli säveltaide, yritykset ovat ostaneet lippuja musiikkitilaisuuksiin.

Suurimmillaan yritysten tuki taiteelle oli 80-luvun lopulla. Silloin yritykset sijoittivat taiteeseen yli 50 miljoonaa markkaa vuodessa.

Kotitalouksilta 5 % menoista kulttuuriin

Myös kotitalouksien kulttuurimenoja on selvitetty Tilastokeskuksen toimesta. Vuonna 1996 kotitaloudet käyttivät menoistaan noin 5 % ns. kulttuurimenoihin. Keskimäärin käytettiin 5.780 markkaa kotitaloutta kohti vuodessa. Kotitalouksien keskimääräiset vuosimenot olivat noin 115.000 markkaa.

Eniten kotitaloudet käyttivät televisioon (356 markkaa) ja televisiolupaan (872 markkaa). Sanomalehtiin käytettiin 898 ja aikakauslehtiin 626 markkaa vuodessa.

Suurimmat kotitalouksien kulttuurimenot muodostuivat siis joukkoviestintämenoista. Niiden rinnalla muut menot olivat selvästi pienempiä. Teatteri-, ooppera- ja konserttilippuihin esimerkiksi käytettiin 210 markkaa vuodessa kotitaloutta kohti. Tansseihin kului 91 markkaa. Museoihin ja taidenäyttelyihin meni vain 16 markkaa.

Kulttuurimenot ovat suurimmat ylemmillä toimihenkilöillä, noin 9.200 markkaa. Näiden kotitalouksien kaikista menoista kulttuurimenot ovat vain 5,3 %.

Julkaisemme ohessa myös muutamia kulttuuritilastosta poimittuja taulukoita, jotka saattavat kiinnostaa lukijoita.

Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys GRAMEXin maksamat korvaukset 1993-1997   Vuosi Maksetut korvaukset (mk) Taiteilijoille Tuottajille 1993 14 871 507 13 954 576 1994 14 130 903 13 044 798 1995 16 696 488 15 713 132 1996 20 249 999 18 745 328 1997 21 385 966 19 611 952

Teostolle raportoidut musiikin julkiset esitykset 1996-1997   Esityspaikka 1996 1000 kpl 1997 Yle, MTV3 701 730 Konsertit 85 87 Huvit, ravintolat, teatterit 261 282 Yksityiset paikallisradiot 3 455 4 208 Kotimaiset teatteri- ja tv-elokuvat sekä mainokset 3 3 Ulkomaiset teatteri- ja tv-elokuvat sekä mainokset 6 7 Yhteensä 4 511 5 317

Kulttuurialan ammattiryhmiä kuntasektorilla lokakuussa 1997   Ammattiryhmä Keskimääräinen kk-ansio Lukumäärä Naisia % Kaikki mk Miehet Naiset Tekniikan alan työ 442 46 16299 16681 15844 Kirjallinen toiminta, toimittajan työ Toimittajat ja kirjailijat 34 59 13450 14926 12362   Taiteellinen ja viihteellinen työ Somistajat, tekstaajat 10 80 12757 12100 12945 Valokuvaajat 30 43 9300 9307 9291 Näyttämötaiteilijat ym. 190 44 11008 11320 10617 Muusikot 653 27 11301 11570 10554 Ohjaajat, teatteriesimiehet 1774 71 9909 10542 9638 Muut taiteellisen ja viihteellisen alan ammatit 312 30 9845 10250 8897   Kirjasto-, arkisto- ja museoalan työ Kirjastonhoitajat ja amanuenssit 1335 86 10134 10144 10133 Muut kirjastotyöntekijät 2144 86 7938 7984 7931 Arkistonhoitajat 285 92 8918 9961 8826 Muut arkistotyöntekijät 39 87 8324 7546 8411 Museonhoitajat 170 66 11851 12606 11456 Muut museotyöntekijät 159 62 8445 8545 8385 Muut kirjasto-, arkisto- ja museoalan ammatit 16 81 8718 9576 8527   Vapaa-aikatoimi Kulttuuritoimi 236 70 10069 10630 9829 Kulttuuritoimen johto- ja suunnittelutehtävät 158 71 10671 11305 10410