juttu

11/99

Kotikonsertointia

Jouni Nieminen

Musiikin jatkuva kaupallistuminen USA:ssa on saanut monet laulaja-lauluntekijät hakemaan vaihtoehtoisia kanavia tekemisilleen. Äänitepuolella "vaihtoehtoinen kanava" tarkoittaa toistaiseksi yleensä omakustannelevyä, jota jaellaan pienimuotoisia väyliä pitkin. Myös livepuolella on alettu hakea uudenlaisia reittejä kuulijoiden luokse. Tämä on tärkeää mm. siksi, että ostovoimainen, noin 40-vuotias yleisö ei joko löydä mieleistään tarjontaa tai vierastaa olemassaolevia esiintymispaikkoja.

Marraskuun alussa New York Times raportoi USA:ssa leviävästä kotikonserttiliikkeestä. Kun klubikenttä on kuihtumaan päin monista eri syistä, ovat pienimuotoisen musiikin esittäjät etsineet uusia esiintymisareenoita. Uutta yleisöä on tavoiteltu mm. nousevan kahvilakulttuurin siivellä. Viimeisimpänä akustisen musiikin artistit, lähinnä folklaulajat, ovat löytäneet tavallisten kansalaisten olohuoneet.

Kotikonsertteja on verrattu Tupperware-kutsuihin. Tilaisuuden järjestäjä kutsuu kotiinsa esiintyjän ja mainostaa konserttia tuttavapiirissään, mutta mahdollisesti myös julkisissa tiedotusvälineissä. Mainoksissa ei yleensä suoraan kerrota osoitetta, vaan sen saa soittamalla ilmoitettuun numeroon. Näin voidaan säilyttää kontrolli siihen, keitä vieraaksi saapuu. Konsertteihin myydään normaalisti 10 - 25 dollarin hintaisia lippuja. Lipputulot menevät lyhentämättömänä esiintyjälle. Tupperware-kutsujen hengessä esiintyjä myy levyjään esiintymisensä ohessa.

Kotikonserttien järjestäjiä löytyy noin neljästäsadasta kotitaloudesta ympäri USA:ta. Joistain on tullut alalle merkittäviä "minipromoottoreita", joiden kuukausittaiset konsertit keräävät paikalle jopa 80 hengen vakioyleisön. Enimmäkseen nämä järjestäjät ovat musiikkientusiasteja, jotka haluavat edistää elävän musiikin asiaa omilla toimillaan. Mukana on tietenkin myös Amerikan liberaaliväkeä, joille trubaduuri olohuoneessa merkitsee vaihtoehtoisuutta eli suunnilleen samaa kuin Volvo pihassa.

Lehtijutun mukaan kotikonserteista on tullut pienimuotoinen boomi ja ne muodostavat merkittävän osan eräiden artistien vuotuisesta keikkailusta. Toiminnan kokonaismerkitystä ei tietenkään tule liioitella, mutta joillekin folkscenen artisteille konsertit ovat toimeentulon ohella tärkeä tekijä lojaalin fanipohjan rakentamisessa. Yleisö tulee jo fyysisesti lähelle ja konsertin jälkeen jokaisen läsnäolleen voi käydä kättelemässä.

Suomalaisille muusikoille kotitalouksien tilaamat keikat eivät liene koskaan olleet merkittävä työllistäjä. Normaalien hääkeikkojen lisäksi nimiartistien kohdalle voi osua satunnaisia kauppaneuvostason kotibileitä. USA:laisen mallin mukaista kotikonserttitoimintaa voisi toki esiintyä Suomessakin, joskin täkäläinen sosiaaliturvaan liittyvä byrokratia saattaisi pelottaa monia asiasta kiinnostuneita. Ehkä suomalaisten olohuoneiden keskimääräiset neliötkään eivät ole vielä riittäviä suuremmalle rynnistykselle. Jos lukija kuitenkin innostui asiasta joko ostajana tai myyjänä, saa apua paperisotaan liitosta ja lisätietoa Amerikan meiningeistä allaolevista nettiosoitteista.