Kansallisoopperan orkesteri täytti 40 vuotta

"Oma orkesteri avaa uusia näköaloja. Olkoon seuraava etappi uusi oopperatalo ja siinä satapäinen orkesteri." Näin kirjoitti Erik Tawaststjerna syyskuussa 1963 uuden oopperaorkesterin suoriuduttua näyttävästi Wagnerin Tannhäuserin esityksestä. Tawaststjernan näkemys osui oikeaan: oman orkesterin perustaminen oli yksi merkittävimpiä askelia Suomen Kansallisoopperan tiellä kohti nykyistä asemaa kansainvälisen tason oopperatalona.

Suomen Kansallisoopperan orkesteri juhlisti merkkipäiväänsä 13. elokuuta konsertilla, jonka johti tämän vuoden tammikuussa kiinnitetty ylikapellimestari Muhai Tang. Solisteina olivat Kansallisoopperan solistikuntaan vuodesta 1998 alkaen kuulunut Lilli Paasikivi, vuonna 1991 kiinnitetty Jorma Silvasti, oopperaorkesterin klarinetin äänenjohtajana vuodesta 1995 toiminut Niina Selin, sekä fagotin äänenjohtajana tämän vuoden maaliskuussa aloittanut Rui Lopes.

Kansallisoopperan oma orkesteri aloitti toimintansa syksyllä 1963, siihen asti Oopperan orkesterina toimi Helsingin kaupunginorkesteri oman työnsä ohella. HKO oli käytettävissä harjoituksiin hyvin rajoitetusti, esimerkiksi viimeisessä sopimuksessa vuodelta 1962 todettiin, että orkesteri voi soittaa vain 12 harjoituksessa vuoden aikana ja ainoastaan tiistaipäivisin. Jussi Jalas kertoo muistelmissaan, että toisinaan "esityksessä oli miehiä, jotka eivät olleet käyneet ainoassakaan niistä vähistä harjoituksista, joita meille jäi tähteeksi heidän sinfoniakonserttiharjoituksistaan." Soiton laatu ei niinkään ollut vallinneissa olosuhteissa aina etusijalla, sillä "pääasia oli, että teos joka kerta päästiin loppuun."

Tason nostamiseen tarvittiin oma orkesteri, ja silloinen oopperanjohtaja Alfons Almi ajoi asiaa sinnikkäästi. Huhtikuussa 1962 Kansallisoopperan hallintoneuvosto päätti 46-jäsenisen orkesterin perustamisesta. Koesoitossa kiinnitettyjen muusikoiden keski-iäksi tuli ainoastaan 25 vuotta, joten alettiin puhua "Bulevardin nuoriso-orkesterista". Kiinnitettyjen joukossa olivat mm. Jorma Rahkonen konserttimestariksi ja Veikko Höylä soolosellistiksi.

Ensimmäinen julkinen esiintyminen oli vuonna 1963 elokuun 12. päivänä oopperan avajaisissa, ja mainittu Wagnerin Tannhäuser oli ohjelmistossa muutamaa viikkoa myöhemmin. Niin baletti kuin operettikin tulivat myös eteen samana syksynä. Uuteen oopperataloon Töölönlahden rannalle siirryttäessä orkesteri kasvoi voimakkaasti soittajamäärän noustessa sataan, ja se on nykyisin 112 muusikollaan Suomen suurin ammattimainen sinfoniaorkesteri. Monilla nykyisistä soittajista on vuosikymmenien ura siinä takanaan, ja edelleen on mukana jopa kaksi perustajajäsentä, 2. soolosellisti Risto Fredriksson sekä tuuban äänenjohtaja Jouko Vuorinen.

Oopperaorkesterin ylikapellimestareina ovat aiemmin toimineet Jussi Jalas (1963-1973), Ulf Söderblom (1973-1993), Miguel Gómes-Martínez (1993-1996) ja Okko Kamu (1996-2000).

Juhlakonsertin ohjelman orkesteri valitsi ajalta ennen olemassaoloaan: teokset olivat Richard Straussin Concertino (1947), Igor Stravinskyn Tulilintu-sarja nro 2 (1919), sekä Gustav Mahlerin Das Lied von der Erde (1908). Runsaslukuinen, paljolti myös orkesterin entisistä jäsenistä koostunut yleisö palkitsi orkesterin solisteineen lämpimillä ja pitkillä aplodeilla.

Orkesterin historiaa esitellään myös valokuvanäyttelyllä, joka on esillä Kansallisoopperan päälämpiössä 13.8.- 6.9.2003. (KO:n tiedotus & PN)