Pitäisikö äänitteen arvonlisäveroa alentaa?

Jouni Nieminen

Äänilevytuottajat kampanjoivat äänitteen arvonlisäveron alentamiseksi: myynnin kasvu korvaisi verottajalle menetyksen. Mutta eikö yhtiöiden tällä logiikalla kannattaisi alentaa hintoja verotuksesta riippumatta?

Levy-yhtiö Poptori Oy:n nokkamies Erkki Puumalainen on tavan takaa hämmentänyt toimialaa omilla toimillaan ja mielipiteillään. Puumalaisen viestinnän keskipisteessä on ollut äänitteiden hinnan reilu pudottaminen ja myynnin kasvattaminen sitä kautta. Nämä ovat olleet myös hänen toistuvia suosituksiaan kilpaileville yhtiöille. Elämme kuitenkin vapaassa taloudessa, jossa jokainen yritys saa hinnoitella tuotteensa kuten parhaaksi näkee. Markkinoille näyttää sopivan sekä halvempia että kalliimpia äänitteitä. Isojen levy-yhtiöiden talousosastoilla varmaankin tunnetaan oman tuotteen hintajousto eli myytävän määrän muutos suhteessa hinnan muutokseen. Luultavasti äänitteen hinta onkin jonkinlaisella optimitasollaan yhtiöiden kannalta katsottuna. Tästä viestii sekin, että levyjen hinnat ovat koko lailla samat yhtiöstä riippumatta.

Yhteisrintama veroa vastaan

Levy-yhtiöiden etujärjestö IFPI on kerännyt taakseen koalition musiikkialan eri järjestöistä ja lähtenyt EU:n laajuiseen kampanjaan äänitteen arvonlisäveron laskemiseksi. Mukana rintamassa on muun muassa managereiden etujärjestö IMMF sekä tekijöitä edustava GESAC. Esittävien taiteilijoiden edustajaksi on saatu keski- ja eteläeurooppalaisten esityskorvausjärjestöjen yhteenliittymä Artis Geie.

Äänilevyn arvonlisävero on kautta Euroopan korkeampi kuin muiden kulttuurituotteiden. Tavoitteena on saada äänite ainakin kirjan kanssa saman verokohtelun piiriin. Esimerkiksi Suomessa äänilevyn arvonlisävero on normaali 22 prosenttia, kun se on kirjalla 8 prosenttia. Jos vero alenisi kirjan alv:n tasolle ja tämä siirrettäisiin kokonaisuudessaan kuluttajahintaan, näkyisi se kuluttajalle yli 11 prosentin alennuksena. Epäilemättä tuollainen alennus näkyisi myös myyntimäärissä, mikä olisi koko alalle piristysruiske.

Kuluttajan mielipide

Kampanjansa tueksi IFPI on teettänyt viidessä Euroopan maassa kuluttajatutkimuksen. Tutkimustulokset ovat vähintäänkin yllättäviä ja pistävät hetkeksi miettimään, onko Puumalainen sittenkin oikeassa mielipiteineen. Yli puolet haastatelluista kuluttajista olisi valmis ostamaan lisää äänitteitä jos arvonlisävero olisi “olennaisesti alhaisempi“. Johtopäätöksenä on se, että äänitteiden myynti yli tuplaantuisi useimmissa maissa. Suurin potentiaalinen lisäys olisi odotettavissa Italiassa, missä myynti nousisi peräti 160 prosenttia. Pienintä kasvu olisi Saksassa, missä sielläkin lisäystä tulisi 95 prosenttia.

Tutkimustuloksia voidaan tulkita siten, että normaali äänite on täysin väärin hinnoiteltu. Jos melko marginaalisella hinnanalennuksella saadaan aikaan noin merkittävä kysynnän lisäys, on jossain jotain pielessä. Jos levy-yhtiöt uskoisivat tilaamansa tutkimuksen sanomaan, eivät ne odottelisi päätöksiä veronalennuksista, vaan olisivat jo pudottaneet äänitteiden hintaa ainakin 10 prosenttia. Kuluttajallehan on sinänsä aivan sama mikä taho alennuksen antaa. Jos myyntimäärät alennuksen myötä nousisivat edes 30 prosenttia, hyötyisivät pitkällä tähtäimellä kaikki äänitteen valmistukseen osallistuvat tahot. Edullisempaa kaikille oikeudenhaltijoille toki olisi, että alennuksen antaisi valtio. Kuten sanottua, saatetaan levy-yhtiöissä kuitenkin tietää äänitteen todellinen hintajousto. Erilaiset totuudet ovat käyttökelpoisia eri tilanteissa.

Uskottavuusongelma?

Tutkimuksiin saadaan usein juuri sellaisia vastauksia kuin halutaan ja tilataan. Tämänkertaisilla tutkimustuloksilla pyritään tietenkin esittämään lainlaatijalle ja valtiovarainhoitajalle sitä, että verotulot tulevat pysymään ainakin entisellään huolimatta verokannan alentamisesta. Toisaalta, tutkimuksen oheisaineistossa esitetään luotettavampaa todistusaineistoa eli historiatietoa. Ranskassa pudotettiin vuonna 1987 äänitteen arvonlisävero 33,3:sta 18,6 prosenttiin. Veronlaskun aiheuttama muutos vähittäismyyntihinnassa oli tuolloin noin 11 prosenttia. Äänitteiden myynti kasvoi seuraavana vuonna yli kolmanneksella. Ei huono lopputulos tämäkään toimialan kannalta. Verottajan vakuuttaminen noilla luvuilla on kuitenkin jo vaikeampaa.

Arvonlisäveron alentaminen on erittäin kannattava tavoite kaikkien äänitetuotantoon osallistuvien näkökulmasta. Toinen juttu on se, kuinka valtiovarainministeriöissä uskotaan tämänkertaisten konsulttien esityksiä. Pahimmillaan tutkimustuloksilla saatetaan jopa antaa aseita alan kriitikkojen käsiin. Piratismin kannattajien puheenvuoroissa kun vedotaan kaiken aikaa äänitteiden korkeaan hintaan.

Tiivistelmä tutkimuksesta osoitteessa www.ifpi.org