Huom!! Työnantajasivukulut muuttuivat 1.7.2000 alkaen, joten lehtijuttu 1/2000 lehdessä on osittain vanhentunut. Ohessa selvitys muutoksesta. Työnantajan sosiaaliturvamaksu laski 4 %:sta 3,6 %:in heinäkuun 2000 alusta lähtien. Tällä on merkitystä monien muusikkojen palkanlaskentaan. Muutos näkyy bruttopalkassa sellaisilla muusikoilla, joiden palkka lasketaan käänteisellä menettelyllä. Keikkamuusikon bruttopalkkaan kohdistuvat vakuutus- ja sosiaalikulut 1.7.2000 alkaen: Työnantajan maksettavat TaEL 12,3 % sotu 3,6 % työttömyysvakuutus    0,9 %    5 mmk palkkasummaan saakka (3,45 % ylimenevältä osalta) tapaturmavakuutus n. 0,5 % ryhmähenkivakuutus n. 0,1 % yhteensä n.17,4 % Työntekijän maksettavat Tael 4,7 % työttömyysvakuutus        1,0 % yhteensä 5,7 % Käänteisessä laskennassa työntajan sivukuluprosentiksi saadaan 174/1174 = 0,1482 (14,82 %) silloin kun lomakorvauksenkin osalta tilitetään TaEL-maksu. Jos lomakorvaus on 13,5 % palkasta ja sen osalta ei tilitetä TaeL:ia, on työnantajan käänteinen sivukuluprosentti n. 13,8 %. Nämä prosentit koskevat työnantajia, joiden palkkasumma ei ylitä 5 miljoonaa vuodessa.

SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT VUONNA 2000

Vuodenvaihde tuo yleensä muutoksia työnantajien ja palkansaajien sosiaalivakuutusmaksuihin. Vuosituhatluvun vaihde ei tehnyt poikkeusta. On siis syytä tehdä vuosittainen katsaus keikkamuusikon palkkioihin vaikuttaviin sivukuluihin.

Vuoden alusta tuli muutoksia TaEL- ja työttömyysvakuutusmaksuihin. TaEL-maksu nousi 16:sta 17 prosenttiin. Tuo prosenttiyksikön korotus tuli kokonaisuudessaan työnantajan osalle. Työnantajan osuus TaEL-maksusta on tänä vuonna 12,3 prosenttia ja työntekijän entinen 4,7 prosenttia. Työttömyysvakuutusmaksu putosi työntekijän osalta viime vuoden 1,35:sta 1 prosenttiin. Työnantajan osalta maksu pysyy entisellä 0,9 prosentin tasolla alle 5 miljoonan markan palkkasummissa. Yli 5 miljoonan palkkasummissa työnantajamaksu on tänä vuonna 3,45 prosenttia viimevuotisen 3,85 prosentin sijaan.

Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksujen taso vaihtelee hieman työnantajan valitseman vakuutusyhtiön mukaan. Yhteenvedossa esitetyt maksut 0,5 ja 0,1 prosenttia ovat keskimääräistä tasoa ja tasapromilleen ylöspäin pyöristettyjä. Muistutettakoon, että tapaturmavakuutus vaihtelee myös vakuutetun ammattiryhmän mukaan ja esitetty 0,5 prosenttia on nimeenomaan vakuutusmaksun taso muusikkoammatissa.

Käänteinen palkanlaskenta

Keikkamuusikon palkka lasketaan usein vähennysmenettelyllä siten, että bruttopalkka muodostuu keikkahinnasta, josta vähennetään ohjelmatoimiston provisio ja keikan kulut. Keikan kuluja ovat kaikki asiaankuuluvat kolmansille tahoille maksetut korvaukset, joita ovat mm. hotelli- ja äänentoistokulut. Bruttopalkkaa edeltäviä eriä tällaisessa laskennassa ovat myös muusikolle itselleen maksetut verottomat korvaukset, kuten kilometrikorvaukset ja päivärahat.

Näiden vähennysten jälkeen päästään "jäännöserään", joka sisältää muusikon bruttopalkan ja siitä maksettavat työnantajasivukulut. Silloin kun keikkamuusikon palkka lasketaan tällaisella vähennysmenettelyllä, on hänen syytä olla tietoinen pidätetyistä työnantajasivukuluista, sillä ne vaikuttavat suoraan hänen bruttopalkkansa suuruuteen. Ylisuurina pidätetyt työnantajasivukulut ovat piiloprovisiota, joka jää ohjelmatoimistolle.

Joskus alan toimijoille tuottaa vaikeuksia ymmärtää, että edellä esitetyt "suorat" työnantajasivukulut eivät sellaisinaan päde, kun palkkoja lasketaan käänteisesti. "Jäännöserästä" laskettava käänteinen sivukuluprosentti onkin aina suoraa prosenttia pienempi. Jos väännetään rautalankaa, voidaan hakea analogiaa arvonlisäverolaskennasta, missä 22 mk on 22 % verottomasta 100 mk:sta, mutta vain 18,03 % 122 mk:sta, joka sisältää veron (22/122 = 0,1803).

Esimerkkilaskelmia

Ohessa on kaksi esimerkkilaskelmaa keikkamuusikon käänteisestä palkanlaskennasta. Laskelmat eroavat toisistaan vain lomakorvauksen TaEL-kohtelun osalta. Olen halunnut esittää molemmat vaihtoehdot, sillä tilanteesta riippuen molempia käytetään.

TaEL-maksun osalta jatkuu käytäntö, jonka mukaan työsuhteen päättyessä suoritettavasta lomakorvauksesta ei eläkemaksua tarvitse suorittaa. Koska keikkamuusikon tapauksessa jokainen keikka tai keikkajakso on oma työsuhteensa, suoritetaan käytännössä jokainen lomakorvauserä työsuhteen päättyessä. Näissäkin tapauksissa TaEL-maksu usein pidätetään ja maksetaan yhteisymmärryksessä myös lomakorvauksen osalta. Käänteisessä laskennassahan vaihtoehdoilla ei ole kustannusvaikutusta työnantajalle.

Lomakorvauksen määränä laskelmissa on käytetty ravintola-tes:n mukaista 13,5 prosenttia palkasta, jota monet ohjelmatoimistot käyttävät yhteneväisyyssyistä muidenkin keikkojen kohdalla. Laskelmissa oletuksena nelihenkinen yhtye, esimerkkihenkilön ennakonpidätys 25 prosentin mukaan.

Tässä esitellyt työnantajan sivukulut koskevat tapauksia, joissa työnantajan vuositasolla maksama palkkasumma jää alle viiden miljoonan markan. Kun palkkasumma nousee tuon rajan yli, nousee työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 3,45 prosenttiin ja sen myötä koko sivukulupaketti 20,35 prosenttiin. Tätä vastaava laskelma I:n mukainen käänteinen luku olisi 16,9 prosenttia (2035/12035 = 0,169). Laskelma II:n sivukuluprosentit vastaavasti 18,88 suorassa ja 15,88 prosenttia käänteisessä tapauksessa (1888/11888 = 0,1588).

Jos keikkamuusikon palkaksi on sovittu kiinteä iltakorvaus, ei häntä välttämättä kiinnosta tässä esitellyt työnantajan sivukulut. Hänenkin kannattaa silti olla tietoinen omista sivukuluistaan ja lomakorvauksensa eläkevakuuttamisesta. Jos TaEL-maksu on pidätetty täyden 4,7 prosentin mukaan palkan ja lomakorvauksen yhteissummasta, tulee työnantajan myös tilittää eläkemaksu koko määrästä. Oman eläkekertymän säännöllinen tarkastaminen Eläketurvakeskuksesta pitäisikin kuulua jokaisen muusikon rutiineihin. Palkkalaskelmien ja vuosiyhteenvetojen säilyttämistä korostettakoon tässäkin. Niiden avulla voidaan vanhojakin työsuhteita todistella eläkeviranomaisille ongelmatapauksissa.

Selvittelimme äskettäin eläkekassan tarkastajan kanssa tilannetta, jossa ohjelmatoimisto oli pidättänyt TaEL-maksun sekä palkan että lomakorvauksen osalta, mutta tilittänyt maksut kassaan vain palkasta. Eläkekassa muistaa tällöin työnantajaa lisälaskulla. Todennäköisesti tuossa ja vastaavissa tapauksissa on pielessä jotain muutakin, mutta ne ovat muiden viranomaisten, kuten työsuojelupiirin ratkaistavia ongelmia.

Jos keikkapalkkiosi lasketaan vähennysmenetelmällä ja pidätetyt työnantajan sivukulut poikkeavat olennaisesti edellä esitetyistä, tulee työnantajalta kysyä selitystä sovellettuun prosenttiin. Laskelmia voi myös lähettää liittoon tarkastettavaksi.