Digitaalisuus muuttaa televisiota

Yleisradioyhtiöistä kuuluu nykyisin huonoa. Yleisradio, MTV ja Nelonen tekevät tänä vuonna kaikki tappiota. Yhdessä kolme yhtiötä kirjannevat ainakin 200 miljoonan markan tappiot. Myös kaupalliset radiot taapertavat edelleen kannattavuusongelmissa.

Yleisradiotoiminnan tilanne ei vaikuta hyvältä ajatellen sitä, että niin televisio kuin radiokin on hyvää vauhtia aloittamassa digitaalisen lähetystoiminnan. Digitaalisuus aiheuttaa lisää kustannuksia ja ilmeisesti myös lisää tappioita moneksi vuodeksi eteenpäin. MTV ahkeroi nettipuolella haalien paitsi liittymäasiakkaita myös liittoutuen strategisesti kaistaa tarjoavien operaattorien kanssa. Jää nähtäväksi, valitseeko kuluttaja suurella rahalla ajetun digi-TV:n vai Internettiin laajenevat palvelut ja lähetykset - vai molemmat.

Yleisradiotoiminnan kaupallistuminen ja sen myötä syntynyt kilpailutilanne on jo muuttanut monta asiaa. Suurimpiin muutoksiin kuuluu lähettäjäyhtiöiden oman ohjelmatuotannon väheneminen ja yksipuolistuminen. Varsinkin Yleisradion ja MTV:n osalta muutos on merkittävä. Nelonen ja kaupalliset radiot eivät ole omaa ohjelmatuotantoa ennättäneet varsinaisesti aloittaakaan, koska ne turvautuvat pääosin muiden ohjelmatuotantoon.

Nykyiset yleisradioyhtiöt eivät paljon muuta ohjelmaa tuota kuin uutisia ja oman poliittisen viestinsä. Muu osa ohjelmasta hankitaan tai otetaan, kuten äänilevyt, ulkopuolelta. Varsinkin kaupalliset radiot ja niitä matkivat Yleisradion kanavat toimivat pelkistetyllä konseptilla. Se tarkoittaa, että 80-90 prosenttia ohjelma-ajasta soitetaan äänilevyjä.

Digitelevision tulo tekee mahdolliseksi lukuisien uusien kanavien aloittamisen. Aivan tuota pikaa Suomessa tulee toimimaan yhteenlaskien sata radio- ja televisiokanavaa, ja niiden ohella vielä kaapeli- ja satelliittikanavien röykkiö. Mistä tähän kaikkeen rahat saadaan, ja mistä jotenkin mielekkäät ohjelmat? Radion osalta vastaus on jo valmiina, soitetaan levyjä ja myydään väliin mainoksia. Televisiossa malli tullee olemaan yhä enemmän se, että lähetettäväksi hankitaan muiden aikaansaannoksia, kuten elokuvia, erilaisia tilaisuuksia, varsinkin konsertteja ja urheilukilpailuja. Voi olla, että Yleisradio edelleen tuottaa jonkin verran omaakin ohjelmaa perinteiseen tapaan, mutta kaupallisten yhtiöiden itse tuottama ohjelma supistunee uutisiin ja poliittisluonteisiin ajankohtaisohjelmiin. Muutos parinkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verraten tulee olemaan iso.

Tuleeko televisiosta radion kaltainen soittorasia? Siinä missä radio lähettää äänilevymusiikkia, televisio lähettää elokuvia, urheilukilpailuja ja konsertteja. Välissä on silloin tällöin hauska visailu ja uutiset. Ja kaiken keskellä tietenkin mainokset. Yleisradioyhtiöiden tärkeimmät ominaispiirteet tulevat olemaan toimiluvan omistaminen ja sen hyödyntämiseksi tarpeellinen hallinto ja tekninen koneisto.

Varmaankin uuden aikakauden televisiotoiminnassa tullaan näkemään myös profilointia. Se tuskin kuitenkaan tarkoittaa, että esimerkiksi kulttuurikanaville tehtäisiin itse ohjelmaa alusta loppuun, vaan ohjelma hankittaneen ulkopuolelta.

Muutos aiheuttaa sen, että kannattavuusongelmissa painiskelevat televisioyhtiöt tulevat yhä aggressiivisemmiksi ohjelman hankkijoina. Ohjelma ei saa maksaa paljon, muuten televisioyhtiön omistajille ei tule voittoa. Yhtiöt tulevatkin varmasti ahdistelemaan vaatimuksillaan niitä tahoja, jotka todellisuudessa ohjelmia aikaansaavat. Radioiden osalta on totuttu jatkuviin vaatimuksiin tekijänoikeuskorvausten alentamiseksi. Television puolella tullaan näkemään vastaavanlaisia ohjelman hintaan kohdistuvia alennusvaatimuksia ja yhä enemmän pelkästään ilmaisia esiintymismahdollisuuksia. Sillä konseptilla toiminta takaa omistajien voitot.