Gramex-ääniteilmoitus on rahanarvoinen paperi

Gramexille tehtävä ääniteilmoitus on tärkeä paperi. Ääniteilmoituksen perusteella jaetaan musiikin käyttäjiltä saatavat korvaukset taiteilijoille ja tuottajille. Ääniteilmoitus ratkaisee, kenelle markat kilisevät.

Tuottaja

Gramex-korvauksista maksetaan puolet tuottajille ja puolet taiteilijoille. Tuottajakorvaukset saa äänittäen tuottaja, eli se joka on ensi kertaa äänitteen julkaissut. Tuottajalla ei Gramex-korvauksista puhuttaessa tarkoiteta äänitteen henkilö- tai studiotuottajaa tai taiteellista tuottajaa. Äänitteen Gramex- tuottajaoikeudet voivat toki olla myös luonnollisella henkilöllä.
   Käytännön esimerkki: Bändi tuottaa itse äänitteensä masternauhan. Kaikki tuottajaoikeudet ovat tässä vaiheessa bändillä. Bändi voi tehdä julkaisemisesta levy-yhtiön kanssa sopimuksen, jossa tuottajaoikeuksia luovutetaan halutussa laajuudessa.
   Ääniteilmoituksen tekeminen on käytännössä tuottajan vastuulla, koska tuottaja vastaa koko tuotannosta ja tietää kaikki mukana olleet taiteilijat sekä myös sen, mitä suoritteita julkaistavalla äänitteellä on käytetty. Yksittäinen taiteilija ei voi ääniteilmoitusta yleensä näistä syistä tehdä. Koska ääniteilmoitusten saamisessa Gramexiin ilmenee käytännössä paljonkin viivettä, ei ole pahitteeksi joskus muistuttaa tuottajaa asiasta tai tarkistaa ilmoituksen saapuminen Gramexista.

Solisti

on tilityssääntöjen mukaan se, jonka solistisuorituksella on vaikutus kokonaisesitykseen ja jonka solistisuorituksen taiteellinen panos on hallitsevassa suhteessa koko esitykseen. Solisti, voi esittää johtoteeman ja hänen esityksellään on yleensä itsenäinen osa esityksessä. Hänen nimensä on mainittava tallenteen yhteydessä.

Kapellimestari

on orkesterin tai kuoron johtaja, joka vastaa esityksestä. Kapellimestari johtaa tai ohjaa elävää esitystä tulkinnallisesti ja hänen suorituksensa vaikuttaa taiteelliseen kokonaisvaikutelmaan. Stemmaharjoitukset ja miksaus eivät oikeuta kapellimestariosuuksiin. Lauluvalvontakaan ei yleensä oikeuta kapellimestariosuuksiin, ellei se sisällä esitystilanteessa tapahtuvaa tulkinnallista ohjausta. Myöskään studiotuottaja ei ole kapellimestari. Myös kapellimestarin nimi tulee mainita tallenteen yhteydessä.

Muusikko ja laulaja

on tilityssäännöissä määritelty niin, että muut teoksen esittäjät kuin solistit tai kapellimestarit ovat oikeutettuja muusikko/laulajaosuuksiin. Taiteilijaosuuksista puhuttaessa säännöissä käytetään termejä säestys, orkesteri ja kuoro. Suoritteiden pitää tietysti lisäksi kuulua esittävän säveltaiteen piiriin. Muusikon ja laulajankin nimi on mainittava tallenteen yhteydessä.

Ohjelmointi

on äänitetuotannossa käytettävä löyhä ja usein huolimattomasti viljelty yleisnimitys monenlaisille toiminnoille. Ohjelmoinniksi kutsuttu toiminta voi joissakin tapauksissa olla sävelteoksen esittämistä, joka oikeuttaa Gramex-korvauksiin. Tällöin on huomattava, että ohjelmointi ei itsessään oikeuta Gramex- korvauksiin. Oikeus syntyy, jos ohjelmoinniksi kutsuttavaan toimintaan sisältyy sävelteoksen esittämistä.
   Elävän esityksen tallentaminen sekvensseriin audioäänitystä vastaavalla menettelyllä ei tietenkään ole ohjelmointia, vaan esityksen digitaalista tallentamista, vaikkei itse ääntä tallennetakaan. Jos sekvensseriraitoja käytetään äänitteessä, kyseessä on teoksen esitys ja esittäjä saa Gramex- korvausoikeuden. Sillä, käytetäänkö lopullisessa äänitteessä samaa äänilähdettä tai samoja "soundeja", tai onko esitysdataa korjailtu tai muokattu, ei ole merkitystä. Jos sekvensserille tallennettua esitystä - ei soundeja - muokataan esittäjän luvalla niin olennaisesti, että alkuperäisen esityksen luonne tai olemus muuttuu ratkaisevasti toiseksi, eikä alkuperäisesityksellä enää ole merkitystä lopputuloksen kannalta tai vaikutusta siihen, saattaa muokkaajasta tulla esittäjä alkuperäisesittäjän sijaan. Esityksen manipuloinnille on kuitenkin aina saatava esittäjän hyväksyntä, ja varsinkin jos manipulointi saattaisi vaikuttaa hänen oikeusasemaansa.

Ei-reaaliaikainen esitys

Jos esitys tallennetaan tai luodaan sekvensseriin ei-reaaliaikaisesti, esimerkiksi nuotteja ja aika-arvoja yksitellen sijoittamalla tai muulla tavoin, syntyy esittäjälle oikeus esitykseensä. Teoksen esitys tapahtuu "hidastetusti". Sillä, kuinka pitkiä pätkiä teoksen esityksestä kerralla tallennetaan, ei ole merkitystä esittävän taiteilijan oikeuksien syntymisen kannalta. Digitaalitekniikka mahdollistaa halutun mittaisten pätkien tallentamisen ja yhdistelyn niin ääntä kuin esitystietoakin (MIDI) tallennettaessa.
   Jos reaaliaikaisesti tai ei-reaaliaikaisesti tallennettua teoksen esitystä tai sen osaa kopioidaan, monistetaan tai "luupataan" esittäjän luvalla, se ei vaikuta esittäjän oikeusasemaan. Se, kuinka monta kertaa alkuperäisesitys tai sen osa toistuu äänitteessä, ei heikennä alkuperäiseen esitykseen liittyvää oikeutta.

Sound Design

Synteettisten äänten tai muun tavallisesti esityksen "raaka-aineena" käytettävän ääniaineksen ohjelmoija tai luoja ei normaalisti esitä teosta. Äänisynteesimuodot, joiden tuloksena syntyvä ääni sisältää sekvenssinomaisia tai muuten ohjelmoidusti muuttuvia elementtejä kuuluvat paremminkin äänisuunnittelun ja viime kädessä mahdollisesti säveltämisen alueelle. Vasta "ääniraaka-aineen" käyttö teoksen esityksessä voi synnyttää esittävän taiteilijan oikeuksia.

Stemma digitaalimaailmassa

Sekvensseri- ja samplerityöskentelyssä sekä digitaaliäänityössä raitojen yhdistely, monistaminen ja muu käsittely on nykyisin varsin helppoa. Siinä, mikä on katsottava stemmaksi tai yhteen muusikko-osuuteen (M) oikeuttavaksi suoritteeksi, kannattaa käyttää tervettä maalais- tai kaupunkilaisjärkeä. Esityksen tai raitojen tekninen monistaminen, transponointi tai muu käsittely ei synnytä uusia stemmoja tai suoritteita, vaan syntyvät raidat, luupit tai samplet on generoitu alkuperäisesityksestä teknisin menetelmin. Sekvensseri- tai samplerityöskentelyssä sekä digitaaliäänityössä on stemmakäsitteen tulkinnassa lähdettävä samoista periaatteista kuin perinteisessä äänitystoiminnassa.
    Esimerkiksi perkussiosoittajalle Gramex-osuuteen oikeuttava stemma (M) on lähtökohtaisesti yhden perkussiosoittimen osuus kappaleessa. Jos kahta tai useampaa sinänsä eri perkussiosoitinta soitetaan samanaikaisesti tai saman kappaleen eri osissa siten, että soittimen vaihtaminen tulisi kysymykseen reaaliajassa, on lähdettävä siitä, että kyseessä on yksi stemma. Käytäntö sanelee yleensä rajanvedot. Digitaalisessa ympäristössä esimerkiksi MIDI-perkussioraitoja arvioitaessa on syytä lähteä vastaavissa reaalisoittimissa noudatettavista periaatteista.

Taiteilijajako

Taiteilijat jakavat kappaleelle tulevan taiteilijapotin sen mukaan, millainen kombinaatio esittäviä taiteilijoita - solisteja, kapellimestareita, muusikkoja ja taustalaulajia - kappaleessa esiintyy. On myös muistettava, että esittäjien Gramex-korvausoikeus syntyy vasta, kun tallennettua esitystä käytetään äänitteessä ja äänite julkaistaan. Pelkkä studiotyö ei vielä oikeuta Gramex-korvauksiin.
   Jos kappaleessa esiintyy vain soitin- tai laulusolisti, hän saa koko taiteilijapotin. Jos jakajina ovat pelkästään muusikot ja taustalaulajat, he jakavat koko taiteilijapotin esitettyjen stemmojen suhteessa. Jos jakajina ovat solisti ja kapellimestari, jakosuhde on 60/40 solistin hyväksi.
   Jos kappaleen esittävät solisti sekä säestävät muusikot ja taustalaulajat, eikä kapellimestaria ole tarvittu, saa solisti puolet esittäjäkorvauksista, ja toisen puolen jakavat muusikot ja taustalaulajat esitettyjen stemmojen lukumäärien suhteessa. Tässä otetaan huomioon vain eri stemmat, jotka merkitään studiolistaan lyhenteellä "M", ei sen sijaan saman stemman tuplauksia, joista studiolistassa käytetään lyhennettä "X".
   Jos solisteja on useampia, he jakavat solistiosuuden esitettyjen soolostemmojen suhteessa. Sama henkilö voi tietysti toimia kappaleessa eri ominaisuuksissa, esimerkiksi solistina ja taustalaulajana.
   Kun kappaleen esittämisessä on tarvittu kaikkia taiteilijaryhmiä, jako on solistille 40 %, kapellimestarille 15 % ja muusikoille/taustalaulajille 45 %. Jos kappaleessa ei esitetä solistisia stemmoja, mutta tarvitaan kapellimestaria, jako on 40/60 muusikkojen/taustalaulajien hyväksi.

Taiteellinen tuottaja, studiotuottaja, miksaaja ja manageri

eivät missään olosuhteissa ole oikeutettuja Gramex-korvauksiin, koska he eivät ole tekijänoikeuslaissa ja tilityssäännöissä tarkoitettuja tuottajia tai esittäviä taiteilijoita. Tästä asiasta näyttää kentällä syntyneen väärinkäsityksiä. Ilmeisesti myös jossakin lähivuosina järjestetyssä tuottajakoulutuksessa on annettu asiasta virheellistä tietoa. Vaikka henkilötuottajien ja miksaajien panos kuultavaan lopputulokseen voi olla huomattava, se ei oikeuta Gramex-korvauksiin. Henkilötuottajat ja miksaajat ovat normaalisti työ- tai toimeksiantosuhteessa levy- tai tuotantoyhtiöön, joka maksaa korvauksen heidän palveluksistaan.

Studiolista

on tärkeä tietolähde Gramex-ilmoitusta tehtäessä. Jos siitä, mitä äänitystilanteessa tapahtuu, ei samassa yhteydessä tehdä tarkkoja muistiinpanoja studiolistaan, on erittäin tavallista, että tiedot eivät enää Gramexiin saapuessaan vastaa sitä, mitä todellisuudessa tapahtui. Usein myös se, joka Gramex- ilmoituksen käytännössä täyttää, ei edes tiedä, mitä studiossa on tapahtunut, vaan joutuu nojautumaan studiotuottajalta tai muusikoilta saatavaan tietoon, joka välittyy parhaiten huolellisesti täytetyn studiolistan muodossa.
    Myös palkanmaksu studiotyöstä tapahtuu studiolistan avulla. On syytä kuitenkin huomata, että palkanmaksu studiotyöstä ja Gramex-korvaukset ovat täysin eri asia. Gramex-ilmoitus tehdään todellisten tapahtumien perusteella eikä sillä, miten studiossa tehty työ korvataan, ole Gramex-korvausoikeuden tai jako-osuuksien kannalta mitään merkitystä.

Jakosopimukset

Viime vuosina on ilmennyt tapauksia, joissa Gramex-ilmoituksiin on merkitty esimerkiksi bändin, studiotuottajien ja miksaajien keskinäisin sopimuksin taiteilijoiksi sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät todellisuudessa ole toimineet esittävinä taiteilijoina, tai korvaukset on jaettu bändin kesken "fiilispohjalta". Gramex pyrkii oikaisemaan tietoonsa tulleet virheet äänitetiedoissa, mutta systemaattiseen tutkimiseen ei ole resursseja.
    Gramex-ilmoitukseen tulee merkitä äänitystapahtuman tiedot sellaisina kuin ne todellisuudessa tapahtuivat. Jakosäännön mukaan esityksessä, jossa on mukana kaksi tai useampi kapellimestari tai kuoron johtaja, nämä voivat keskenään sopia etukäteen kapellimestariosuuden jaosta. Muissa tapauksissa ei taiteilijajakoa voi sopia ilman Gramexin hyväksyntää. Gramex voi tilityssääntöjen mukaan vain erityisistä syistä hyväksyä oikeudenomistajien välisen sopimuksen osuuksien jakamisesta useiden samaan kategoriaan kuuluvien oikeudenomistajien kesken muulla tavalla kuin stemmojen lukumäärien suhteessa.