Musiikin markat

Tänä vuonna musiikkielämämme taloudellinen puoli on ollut paljon esillä eri yhteyksissä. Muusikko- lehdessä asiaa on toki käsitelty aina lehden ilmestymisestä lähtien, ja näin varmaan tullaan tekemään jatkossakin. Käynnissä olevan julkisen keskustelun vuoksi lienee tällä kertaa paikallaan tarkastella hieman sitä, millaisia rahamääriä musiikkialan kokonaiskentässä Suomessa nykyisin liikkuu.

Viimeaikaisessa keskustelussa esillä on ollut musiikkiteollisuus. Se on ymmärretty lähinnä äänilevyn valmistamiseksi ja kaupaksi. Näkemys on luonnollisesti erittäin rajoittunut eikä se vastaa todellisuutta. Selvitysten tekijät eivät ole nähneet ohi äänilevyn. Tiedotusvälineissä musiikkiteollisuutta on rohkaisevasti luonnehdittu nappikaupaksi. Onko asia näin?

Liikevaihtotarkastelu johtaa helposti harhaan

Kun musiikkialaa arvioidaan ja analysoidaan numeroiden valossa ja kun tarkastelu tapahtuu liikevaihdon perusteella, joudutaan helposti sivuraiteelle. Jossakin yhteydessä tutkija laskeskeli äänilevyn myynnin liikevaihtoa hieman siihen tapaan, että jokaisen äänilevyjä ja pesukoneita myyvän yrityksen liikevaihto katsottiin äänilevyalan liikevaihdoksi. Jos esimerkiksi elävän musiikin liikevaihtoon luettaisiin mukaan elävää musiikkia käyttävien ravintoloiden kokonaisliikevaihto, päädyttäisiin hirmusuuriin summiin. Entä mikä osa matkustajalaivaliikenteen kokonaisliikevaihdosta on katsottava elävän musiikin liikevaihtoon, kun se ilmeisesti ei ole sitä kokonaan.

Tarkastellaanpa esimerkiksi äänilevymyynnin 700 miljoonan liikevaihtoa hieman tarkemmin. Aluksi päältä on vähennettävä arvonlisävero, joka vähennettäessä on 18,03 % eli 126 miljoonaa markkaa. Erilaiset kaupan portaan, tuotekehitys ja markkinointi lohkaisevat summasta noin 40 % eli 230 miljoonaa markkaa. Jäljelle jäävä 344 miljoonaa markkaa on käytettävissä muihin menoihin, joita ovat esimerkiksi äänitteiden valmistus, äänityskustannukset, Teosto- ja taiteilijarojaltit, sekä yhtiön oma osuus. Puolet myynnistä on ulkomaista.

Muutoinkin numeroiden myötä päädytään mielenkiintoisiin näkymiin. Äänilevyala on tästä hyvä esimerkki. On arvioitu, että esittävät taiteilijat saavat Suomessa äänitteiden myynnin perusteella rojalteja ja esiintymispalkkioita vuodessa yhteensä noin 15 miljoonaa markkaa. Suomalaiset sävelteosten tekijät puolestaan saavat korvauksena teostensa mekanisoinnista äänilevyille vuosittain runsaat 20 miljoonaa markkaa.

Äänilevyalan kokonaisliikevaihdosta puolet on ulkomaisten levyjen myyntiä. Kotimaisen tuotannon myynnin kokonaisarvo on noin 350 miljoonaa markkaa. Sen vuoksi myös taiteilijoiden rojalti- ja palkkiosummaa (15 miljoonaa markkaa) on verrattava tähän lukuun.

Äänitteistään taiteilijat saavat myös esityskorvauksia. Viime vuosina kokonaismäärä, jonka Gramex on tilittänyt, on ollut noin 20 miljoonaa markkaa. Yhteensä taiteilijoiden saalis suomalaisesta äänilevytuotannosta ja suomalaisten äänitteiden julkisesta esittämisestä on näin ollen noin 35 miljoonaa markkaa vuodessa.

Äänilevyjä tehdään myös niihin liittyvän julkisuuden, ei pelkästään tulojen takia. Miten julkisuus hinnoitellaan, on ratkaisematon kysymys. On toisaalta selvää, että äänitteisiin liittyvä suoranainen julkisuushyöty koituu lyhtentämättömänä myös levy-yhtiöiden hyödyksi.

Tekijät tienaavat äänilevytuotannosta huomattavasti muusikkoja ja laulajia enemmän. Mekanisointikorvaukset ja äänitteiden julkisen esittämisen korvaukset noussevat suomalaiset tekijöiden osalta yhteensä noin 60 - 70 miljoonan markan luokkaan vuodessa.

Kustantajien osuus Teoston Suomeen tilittämistä korvauksista on runsaat 20 % eli 20 miljoonan markan suuruusluokan summa vuodessa. Tekijät pitävät nykyisin yhä useammin kustannusoikeudet itsellään ja se on alentanut kustantajien osuutta tilityksestä.

Suuri osa tekijöistä ja esittäjistä on nykyisin samoja henkilöitä, mikä on pidettävä mielessä näissä tarkasteluissa. Toisaalta kustantajat ja levy-yhtiöt ovat yleensä myös yksi ja sama. Gramexista kotimaiset levy-yhtiöt saavat vuodessa noin 20 miljoonaa markkaa esityskorvauksia. Äänilevyyn perustuen kustantajat saavat Teostosta miltei saman suuruisen rahasumman.

Valtaosa Teoston ja NCB:n tilityksistä pohjautuu tavalla tai toisella äänilevyihin. Tarkkaa tietoa asiasta ei ole saatavissa, mutta voidaan arvioida, että kysymyksessä on kotimaisten oikeudenomistajien osalta noin 80 - 85 miljoonaa markkaa vuodessa.

Elävän musiikin liikevaihto on avoin kysymys

Suomessa elävän musiikin isot blokit ovat: tanssimusiikki tanssipaikoilla, ravintoloissa ja matkustajalaivoilla, sinfoniaorkesterit ja niihin rinnastettavat orkesterit, ooppera ja musiikkiteatteri sekä festivaalit ja konsertit. Monenlaisen muun elävän musiikin esittämisen ohella isoja toimintasektoreita ovat myös kirkon musiikki kokonaisuudessaan sekä sotilasmusiikki.

Suomalaisten sinfonia- ja kamariorkestereiden vuotuiset menot ovat noin 260 miljoonaa markkaa. Oopperaorkesteri ja UMO puuttuvat tästä luvusta. Kaiken kaikkiaan vakinaisesti toimivien orkestereiden kokonaismenot ovat noin 300 miljoonaa markkaa vuodessa.

Tanssimusiikki työllistää Suomessa edelleen runsaasti muusikkoja ja laulajia. Ravintoloissa, tanssipaikoilla, laivoilla ja muualla esitettävän tanssimusiikin liikevaihtoa ei ole mahdollista laskea. Voitaisiin kyllä pyrkiä laatimaan laskelma myytyjen pääsylippujen perusteella, mutta laskelma kaatuu siihen, että läheskään aina elävän musiikin tansseihin ei myydä pääsylippuja. Esimerkiksi laivoilla ja monissa ravintoloissa lippuja ei myydä eikä niitä tietenkään myydä yksityistilaisuuksiin ja vastaaviin muusikkoja paljon työllistäviin tilaisuuksiin.

Asiaa voidaan lähestyä muusikkojen ja laulajien tuloja tarkastelemalla. Työsuhteessa saaduista tuloista on olemassa tunnuslukuja, mutta yrittäjätulot ovat hämärän peitossa. Ohjelmatoimistojen liikevaihtolukuja on selvitetty toimistoja edustavien järjestöjen piirissä, mutta selvitykset eivät kata kaikkea alan toimintaa.

Myöskään Muusikkojen liiton jäsenmaksuperintäjärjestelmän kautta ei elävän musiikin liikevaihtolaskelmiin saada paljoakaan apua. Liiton jäsenten vuosittain muusikon ja laulajan työstä saamat tulot ovat yli 300, mutta alle 400 miljoonaa markkaa.

Elävästä musiikista puhuttaessa ei pidä unohtaa sotilasmusiikkia ja kirkon musiikkitoimintaa. Näissäkin tehtävissä työllistyy Suomessa tuhatkunta muusikkoa. Vuotuinen palkkasumma näillä toimialoilla lienee yhteensä noin 130 miljoonaa markkaa.

Kirkon palveluksessa on nykyisin 800 kanttoriurkuria. Kanttoriurkuriliiton käsityksen mukaan keskipalkka on noin 10.000 markkaa kuukaudessa. Vuosipalkkasummaksi tulee näin ollen noin 100 miljoonaa markkaa. Sen lisäksi kirkoissa on paljon konsertteja ja muuta musiikkitoimintaa. Kirkon musiikkitoiminnan liikevaihto nousee vuodessa selkeästi yli 100 miljoonan markan.

Sotilasmusiikin kokonaismenot ovat vuodessa noin 50 miljoonaa markkaa. Kaikkiaan sotilasmusiikki työllistää noin 250 henkilöä. Vuosittain 14 sotilassoittokuntaa, joista kaksi toimii varusmiesten voimin, esiintyy 3600 kertaa. Jokainen soittokunta esiintyy keskimäärin 250 kertaa vuodessa.

Musiikki työllistää yli 10.000 esittäjää ja opettajaa

Elävän musiikin tehtävissä työllistyy Suomessa nykyisin yli 10.000 henkilöä, kun myös musiikinopetus otetaan tarkasteluun mukaan. Muusikkojen liitossa on noin 3.300 jäsentä. Ammattimaisia musiikin esittäjiä arvellaan Suomessa olevan noin 5.000. Musiikinopettajien liitossa on runsaat 2.000 jäsentä.

Sibelius-Akatemiassa, konservatorioissa ja musiikkioppilaitoksissa on lähes 2.500 päätoimista opettajaa. Sivutoimiset opettajat mukaan lukien opetus työllistää noin 4.000 henkilöä. Kouluissa on lisäksi ehkä tuhatkunta musiikinopettajaa.

Kanttori-urkureita on päätoimisesti työssä noin 800. Sotilassoittajia on 250. Säveltäjäjärjestöissä on nykyisin runsaat 600 jäsentä. Näistä Elvisin jäseniä on runsaat 500. Keskeisillä musiikkialan järjestöillä on jonkin verran päällekkäisiä jäseniä. Toisaalta monet ovat järjestäytyneet yhden ominaisuuden perusteella, jotkut muusikkoina toiset säveltäjinä, vaikka tekevät työtä usealla sektorilla. Alan väkeä on muun muassa opettajien ammattijärjestön ja upseerien ammattijärjestöjen jäseninä.

Musiikin palkkamarkat 600-700 miljoonaa vuodessa

Musiikin esittäjille ja musiikkioppilaitosten opettajille maksetaan Suomessa vuosittain palkkaa ja palkkioita 600-700 miljoonaa markkaa. Kysymys on lähinnä kotimaisten esiintyjien työsuhteessa saamista tuloista, mutta mukaan on otettu arvion perusteella myös yrittäjätuloja. Näin on menetelty etenkin tanssimusiikin kohdalla.

Suurimpia tulolähteitä esittäjille ovat tanssimusiikki ja orkesteritoiminta. Ooppera ja musiikkiteatteri on niin ikään merkittävä tulolähde.

Musiikkiteatteri on oopperan ohella muusikoille ja laulajille tärkeä työkohde. Ammattiteattereiden vuotuiset menot ovat noin 620 miljoonaa markkaa. Pääsylipputuloja teatterit saavat vuodessa noin 130 miljoonaa markkaa. Myydyistä lipuista neljännes on musiikkiteatteriesitysten lippuja. Ne ovat yleensä muita lippuja kalliimpia.

Musiikkiteatterin osuudeksi teattereiden kokonaisliikevaihdosta voidaan laskea hyvinkin kolmannes eli noin 200 miljoonaa markkaa. Varovainen arvio voisi olla, että esittäjät saavat musiikkiteatterista palkkaa ja palkkioita 35 miljoonaa markkaa vuodessa. Ooppera on huomattavasti suurempi palkanmaksaja, koska sillä on vakinaisessa palveluksessa yli 200 muusikkoa ja laulajaa sekä 80 hengen baletti. Jos balettia ei tässä lasketa oopperan palkkapottiin mukaan, päädytään 50 - 60 miljoonaan markkaan.

Musiikin hallikauppa kukoistaa

Ulkomaisia esiintyjiä työllistävät Suomessa lähinnä festivaalit, konsertit ja etenkin halli- ja areenatapahtumat. Viimeksi mainittu toimintamuoto on lähes kokonaan ulkomaalaisten varassa. Kotimaisille taiteilijoille tältä foorumilta jää lähinnä hilkkuja.

Pelkästään kaksi suurinta tuontiliikettä Welldone-konserni ja EMA Tellstar Finland tekivät vuonna 1997 yhteensä 100 miljoonan markan liikevaihdon. EMAlla se perustuu kokonaan ulkomaalaisten tuontiin ja Welldonellakin melkein kokonaan. Ilmeisesti tänä vuonna mainitut kaksi yritystä ja pari muuta alan toimijaa saavat synnytetyksi noin 150 miljoonan markan edestä musiikkiesiintyjien tuontia. Muu tuonti on sitten siihen lisää.

Musiikin tuonti selvästi vientiä suurempi

Nykyisin puhutaan paljon musiikin viennistä. Tässä yhteydessä kadehditaan etenkin ruotsalaisia, mutta nyt jo myös tanskalaisia. Suomalaisen musiikin vienti on esittäjien osalta ennen muuta klassisen musiikin esittäjien, kapellimestareiden ja solistien vientiä. Teoston tuloista alle kymmenen prosenttia tulee ulkomailta.

Yrityksistä huolimatta suomalaiset eivät ole oikein saaneet maailmalla jalansijaa kevyen musiikin alueella. Pisimmälle tällä saralla lienee päässyt Apocalyptica-yhtye, joka soittaa rokkia sellolla. Yhtyeen jäsenillä on erinomainen klassinen koulutus ja he hyödyntävät taitojaan etevästi hieman epätavallisen sellomusiikin parissa.

Valtaosa suomalaisista vientiprojekteista on ollut voimakkaan kotimaisen tuen tarpeessa, jos ei puhuta kansainväliseen menestykseen päässeistä kapellimestareista, laulajista ja soitinsolisteista. Esimerkiksi suomalaisen sinfoniaorkestereiden ulkomaiset kiertueet vaativat vahvan panostuksen kotimaasta.

Valtaosa rockyhtyeistä liikkuu maailmalla vaatimattomilla palkkioilla tai ilman palkkiota, eikä jazzmuusikoillekaan yleensä ole tarjolla kovin rahakkaita keikkoja maailmalla. Sitkeä yrittäminen on kuitenkin vähä vähältä tuottamassa joidenkin kohdalla tyydyttäviä tuloksia.

Musiikin tuonti on Suomessa paljon vientiä suurempaa. Ulkomaisten äänilevyjen vähittäismyyntihinta on 350 miljoonaa markkaa, mutta tuontihinta tietenkin yli puolet alempi. Maahan tuodaan 6-7 miljoonaa levyä. Maasta viedään muutamia satoja tuhansia levyjä.

Ulkomaisten konserttiesiintyjien ja festivaalivieraiden laskutus noussee ainakin 200 miljoonaan markkaan. Televisio ostaa runsaasti ulkomaisia musiikkiohjelmia. Suomessa radiossa ja televisiossa ja muutoinkin musiikin kotimaisuusaste on korkea, menee esimerkiksi Teoston esitystoiminnan tilityksestä noin puolet ulkomaille. Teosto saa ulkomailta 11 miljoonaa ja maksaa ulkomaille noin 50 miljoonaa markkaa.

Voi hyvin olla, että Suomen asema musiikkia vievänä maana lähiaikoina tulee vahvistumaan. Toisaalta kaupallinen radio- ja televisiotoiminta operoi sellaisella konseptilla, että ulkomaisen musiikin asema Suomessa vahvistuu koko ajan. Tätä kehitystä tukee suomalaisen levy- ja kustannusyhtiöiden siirtyminen vahvasti ulkomaiseen omistukseen.

Usein sanotaan, että vahvat kotimarkkinat ovat kansantalouden kannalta tärkeät. Kansallisen musiikkitalouden kannalta vahvat kotimarkkinat, mikä muusikkojen ja laulajien näkökulmasta tarkoittaa kotimaista elävää musiikkia, ovat elintärkeät. Sieltä löytyvät ne sadat miljoonat markat, joilla eletään.

Musiikin numerot   Musiikin "liikevaihto"   Miljoonia markkoja (* = perustuu arvioon   Tanssimusiikki 600 (* Orkesteritoiminta 265 Ooppera 200 Festivaalit 120 Konsertit 30 (* Hallit ja areenat 150 (* Musiikkiteatteri 200 (* Radio ja televisio (ei RSO) 12 (** Muu 30 (** Kirkon musiikkitoiminta 130 Sotilasmusiikki 50 Yhteensä 1.787 Musiikinopetus 400   Tekijänoikeustulot - Kotimaiset tekijät (Teosto ja NCB) 80 - Kotim. esittäjät (Gramex) (20) - Kotim. esittäjät (rojalti) (10) - Esittäjät yhteensä 30 Yhteensä 110   Musiikin palkkamarkat   Esittäjät (mukana on myös yrittäjätuloja etenkin tanssimusiikissa)   Tanssimusiikki 200 (* Orkesterit 165 Ooppera 50 Festivaalit 40 (* Konsertit (ei ulkom.) 15 (* Musiikkiteatteri 35 (* Hallit ja areenat (ei ulkom.) 15 (* Muut 20 (* Kirkko 100 Armeija 30 Yhteensä 670 Musiikinopetus 250 (*   Musiikinopetuksen osalta koulujen musiikinopetusta ei ole pyritty tässä arvioimaan eikä myöskään koulujen musiikinopettajien palkkasummaa.