12/98
Bad Vugum tuottaa vain hyvää musiikkia
Teemu Palokangas
- Äärimmäisyys, omaperäisyys ja ankara groove, luettelee Kari Heikonen ja
naurahtaa. Nämä ominaisuudet arvioidaan, kun levy-yhtiö Bad Vugumissa
päätetään, mitä musiikkia julkaistaan. Voiton tuottamiseen yhtiö ei pyri;
sijoitetun rahan takaisinsaanti on riittävä palkkio.
Heikonen on yksi kolmesta musiikin ystävästä, jotka päättivät perustaa
vuoden 1987 lopulla levy-yhtiön. Tarkoitus oli mahdollistaa uuden
oululaisen Radiopuhelimet-yhtyeen levyjen julkaisu. Radiopuhelinten
rumpali Jyrki Raatikainen ja hänen soittajaystävänsä Antti Penttilä löivät
kättä Heikosen kanssa ja syntyi Bad Vugum. Penttilä opiskeli yhtiön
syntyaikoihin yhteiskuntatieteitä ja Heikonen kieliä. Yhtiön alkupääoma
saatiinkin opintolainoja ja työttömyyskorvauksia yhdistelemällä.
Ammattitaito puolestaan piti luoda lähes tyhjästä.
Radiopuhelinten ensimmäiset levyt menivät kuin kuumille kiville, ja yhtye
siirtyi suuremman julkaisijan leipiin. Niinpä Bad Vugum alkoi etsiä uusia
musiikkikykyjä. Kuluneiden 11 vuoden aikana yhtiö on julkaissut yli 30:tä
yhtyettä ja tällä hetkellä tekeillä on 86. levy.
Kopiopimputtelijat älkööt vaivautuko
Merkittävintä Bad Vugumissa on sen toimintaperiaate. Se tarjoaa
valitsemilleen yhtyeille mahdollisuuden levyttää musiikkia, jota muut
yhtiöt eivät todennäköisesti huolisi. Sen valintaperiaatteita on vaikea
määritellä. Se julkaisee levyjä diskomusiikista hardcorepunkiin ja
avantgardesta kuorohuudantaan. Tunnetuimpia artisteja lienevät Mieskuoro
Huutajat, instrumentaalia 'apinajazzia' soittava Aavikko ja Bad Vugumilla
uransa aloittanut, nyt isompiin ympyröihin siirtynyt CMX.
Mikä tahansa ihmeellisyys ei kuitenkaan yhtiön listoille pääse. Heikonen
kertoo, että jokaista julkaistua omaperäistä artistia kohden tulee useita
kymmeniä samantyylisiä yrittäjiä.
- Olemme kuitenkin ylpeitä siitä, että pystymme mielestämme hyvin erottelemaan hyvän musiikin tällaisista peräkammarin terapiapimputtelijoista, Heikonen tokaisee.
Bad Vugum tekee sopimuksen vain yhdestä levystä kerrallaan. Näin he
takaavat yhtyeille mahdollisuuden lähteä milloin vain koettamaan siipiään
muihin ympyröihin. Toisaalta he pystyvät näin arvioimaan jokaisen
tuottamansa levyn erikseen. He haluavat tuottaa vain hyvää musiikkia.
Omat pois ja voitot puoliksi
Normaalisti artisti saa levymyynnin tuloista vain pienen osan itselleen.
Käytännössä tämä osuus on alle kymmenen prosenttia levyjen verottomasta
tukkuhinnasta. Bad Vugumilla rahat jaetaan toisin. Kun tuotantokulut on
peitetty, levy-yhtiö ja artisti pistävät voitot puoliksi. Bad Vugumin
osuus menee pääasiassa markkinointikuluihin ja kattamaan joidenkin
huonommin menestyneiden tuotosten tappioita.
- Emme kuitenkaan maksa itsellemme palkkaa, vaikka kiusaus onkin
erityisesti viiden viime vuoden aikana ollut kova, kertoo Heikonen. Hän
uskoo, että taloudellisen hyödyn ajattelu johtaisi myös artistien
luokitteluun.
- Sitä alkaisi katsoa, että tuo tuossa tuottaisi hyvin ja
tuo taas pääsisi hädin tuskin omilleen. On parempi, että hankimme
elantomme muista töistä.
Yhtiön liikevaihto on pysytellyt viime vuosina 300.000 - 400.000 markan
välillä. Talous on Heikosen mukaan varmalla pohjalla. Se perustuu tarkkaan
suunnitteluun ja turhien riskien välttämiseen. Laajentumishaluja ei
kolmikolla ole.
- Bad Vugumin koko on nyt sopiva. Laajempi toiminta ei
olisi oikein mahdollista kolmelle sivutoimisesti yhtiötä pyörittävälle,
Heikonen järkeilee.
Musiikkibisnes vie aikaa, mutta palkitsee vaivan
Bad Vugumin julkaisema varsin marginaalinen musiikki ei nosta levymyyntiä
kovin hurjiin lukuihin. - Viisisataa myytyä kopiota tuo meille omat
takaisin, tuhat kopiota on jo paljon, kertoo Heikonen. Eniten yhtiö myy
suureen suosioon nousseen CMX:n vanhoja levyjä.
- Siinä puhutaan reilun 5000 levyn painoksista. Keskimäärin yhtä levyä
myydään kuitenkin alle tuhat kappaletta. Yhtiön pyörittäminen kuitenkin maksaa vaivan.
- Välillä on kädet täynnä töitä ja tekemistä liikaakin, välillä taas saa huilata ja lähteä vaikka
jonkun yhtyeen kanssa Eurooppaan kiertelemään, Heikonen toteaa.
Jos Bad Vugumin toiminta jostain syystä loppuisi, Heikonen alkaisi tehdä
lisää sarjakuvasuomennoksia, työtä jonka tekoa hän on joutunut karsimaan
musiikkibisneksen viedessä liikaa aikaa.
- Ellen sitten perustaisi uutta levy-yhtiötä, hän naurahtaa.
|