Ammattiliittoon kuuluminen ei ole itsestäänselvyys, vaikka suurin osa suomalaisista järjestäytyy oman alansa liittoon. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella monien liittymiselle on kannustimena työttömyyskassaan kuuluminen. Työttömyysturvan järjestäminen ei kuitenkaan ole ammattiliiton pääasiallinen tarkoitus, vaikka liitot ovat alunperin työttömyyskassatoiminnan aloittaneet ja vielä nytkin toimivat läheisessä yhteistyössä.

Liitto toimii edustamansa alan työntekijöiden edunvalvojana. Muusikkojen liittoon kuuluvat muusikot, laulajat tai muuten näihin ammatteihin läheisesti liittyvissä ammateissa toimivat henkilöt. Niinpä Muusikkojen liittoon ovat järjestäytyneet muiden muassa myös Suomen Kansallisbaletin tanssijat.

Jäsenet ovat määritelleet liitolle tehtävät. Muusikkojen liitto pyrkii saamaan kullekin jäsentensä työalalle aikaan yhteiset työ- ja palkkausehdot eli työehtosopimukset ja valvomaan niiden noudattamista. Tämä on liiton tehtävistä tärkein. Tätä nykyä liitolla on 33 eri tehtäviä koskevaa työehto- ja muuta sopimusta.

Näitä sopimuksia ei olisi saatu aikaan ilman järjestäytymistä. Yhteisen tahdon edustajana toimii ammattiliitto, joka neuvottelee sopimukset. Yksittäisen ihmisen mahdollisuudet ovat olennaisesti heikommat kuin järjestäytyneen joukon.

Liitto avustaa paikallisosastojen jäseniä tekijänoikeuslainsäädäntöön perustuvien oikeuksien valvonnassa ja näitä oikeuksia koskevien sopimusten tekemisessä. Sähköisen viestinnän kehitys tuo esittävien taiteilijoiden edunvalvonnalle jatkuvasti uusia haasteita.

Liitto harjoittaa yhteistyötä niiden järjestöjen kanssa, jotka edesauttavat liiton jäsenistön edunvalvontaa tai liittyvät muutoin Muusikkojen liiton toimialaan. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi SAK, Gramex sekä taiteilijoiden muut etujärjestöt.

Liitto antaa jäsenilleen oikeusapua työsuhde- ja tekijänoikeuskysymyksiin sekä verotukseen liittyvissä asioissa. Nyttemmin liitto avustaa myös ammatinharjoittajina tai yrittäjinä toimivia jäseniään. Päätös oikeusavun antamisesta tehdään kussakin tapauksessa erikseen. Ongelmien ilmaantuessa kannattaa pikaisesti ottaa yhteyttä. Viivyttely esimerkiksi palkkasaatavien perinnässä saattaa johtaa saatavien lopulliseen menettämiseen. Liiton lakimiehet ja luottamusmiehet ovat valmiita auttamaan, eikä välttämättä tarvitse kärsiä edes vanhojen, jo soitettujen sopimusten virheistä, sillä työnantajaa voidaan vaatia oikaisemaan alle työehtosopimusten maksettujen palkat myös jälkikäteen.

Tärkein tietopaketti liiton toiminnasta ja alan ajankohtaisista asioista on Muusikko-lehti. Lehti on tarkoitettu myös jäsenistön mielipiteille.

Liiton jäsenmaksun yhteydessä peritään myös Muusikkojen sairauskassan ja Journalistien ja esittävien taiteilijoiden työttömyyskassan jäsenmaksut. Sairauskassasta voi hakea korvausta niissä tilanteissa, jolloin sairastuttuaan menettää työtuloa, eikä saa muualta esimerkiksi työnantajalta tai KELAlta, korvausta. Sairauskassa antaa sääntöjensä puitteissa myös hammashoitokorvausta sekä avustusta kuulotutkimuksiin sekä maksaa korvausta sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksuista sekä niihin liittyvästä perusmaksusta. Työttömyyskassan jäsenmaksu peritään vain päätoimisilta Muusikkojen liiton jäseniltä.

Liittoon kuulumiselle löytyy paljon perusteluja. Vähäisin niistä ei välttämättä ole liiton paikallisosastojen toiminta. Osallistumalla oman paikallisosastonsa toimintaan jäsen voi vaikuttaa entistä enemmän, ja mikä tarkeintä, osaston kokouksissa ja tilaisuuksissa tapaa muita soittajia.