|
|
|
 |
FAQ - Ohjelmanmyyntisopimukset
Seuraavassa vastauksia tavallisimpiin ohjelmanmyyntisopimuksia koskeviin kysymyksiin, joita liiton toimihenkilöille esitetään. Jos mieleen tulee lisäkysymyksiä tai haluat perusteellisempia vastauksia, ota yhteys:
ahti.vanttinen at muusikkojenliitto.fi Mainitse kysymyksesi yhteydessä koko nimesi ja liiton osasto, johon kuulut. Muusikkojen liiton neuvonta- ja konsultointipalvelut kuuluvat jäsenetuna liiton jäsenille ja ne sisältyvät jäsenmaksuun. Liittoon kuulumattomilta tulevia tiedusteluja voidaan käsitellä vain rajallisesti, jos muut työt sallivat. 2. Minkä toimiston kanssa kannattaa ryhtyä yhteistyöhön? 3. Kannattaako ohjelmanmyyntisopimus tehdä kirjallisena? 4. Kannattaako tehdä yksinmyyntisopimus? 5. Pääseekö yksinmyyntisopimuksesta eroon, jos keikkaa ei tule? 8. Saako esiintyjä palkkionsa, vaikka keikkapaikka jättäisi maksamatta ohjelmatoimistolle? 9. Mitä tehdä jos ohjelmatoimisto ei kuitenkaan maksa? 10. Pitääkö keikkojen peruuttamismenettelystä sopia ohjelmanmyyntisopimuksessa?
Tähän kysymykseen ei ulkopuolinen voi antaa oikeaa vastausta. On esiintyjiä, jotka toimivat koko uransa ajan menestyksekkäästi ilman toimistoja, ja esiintyjiä, jotka ensimmäisestä esiintymisestään lähtien tekevät työtään ohjelmatoimiston kautta. Toimiston kanssa yhteistyö kannattaa aloittaa, kun se tuntuu järkevältä ja kannattavalta, ja kun oikeanlainen ohjelma- tai konserttitoimisto löytyy. Etuna toimiston listoilla olemisessa on se, että toimisto sopii keikoista ja niihin liittyvistä järjestelyistä. Etenkin suuremmilla ohjelma- ja konserttitoimistoilla on paljon kontakteja esiintymisjärjestäjiin, mitä yksittäisillä muusikoilla ei välttämättä ainakaan samassa laajuudessa ole. Ohjelmanmyyntisopimus saattaa pienentää keikkapalkkoja, kun palkkasummasta vähennetään ensin toimiston provisio ym., mutta toisaalta toimiston avulla artisti tai bändi voivat saada enemmän keikkoja. Mahdollisia etuja ja haittoja on syytä harkita tarkkaan ennen ohjelmanmyyntisopimuksen tekemistä. 2. Minkä toimiston kanssa kannattaa ryhtyä yhteistyöhön? Ks. edellinen vastaus. Paras ohjelma- tai konserttitoimisto on se, jolla on parhaat kontaktit esiintyjän kannalta merkittäviin esiintymisjärjestäjiin ja jonka toiminta on luotettavaa. Kollegoilta kannattaa kysellä kokemuksia eri toimistoista. Myös liiton henkilökunnalla on laaja ohjelmatoimistotuntemus. 3. Kannattaako ohjelmanmyyntisopimus tehdä kirjallisena? Kannattaa ehdottomasti. Luotettavimmat toimistot tarjoavat automaattisesti kirjallista sopimusta, jolla sovitaan niistä ehdoista, joilla yksittäisiä esiintymissopimuksia myöhemmin toimiston ja esiintyjän välillä tehdään. Ennen sopimuksen allekirjoittamista se kannattaa tarkistuttaa esimerkiksi liiton lakimiehillä tai muulla alaa tuntevalla henkilöllä. 4. Kannattaako tehdä yksinmyyntisopimus? Yleensä esiintyjälle tarjotaan yksinmyyntisopimusta, mikä tarkoittaa sitä, ettei esiintyjä saa itse tehdä sopimuksia keikkajärjestäjien kanssa, vaan kaikista esiintymisistä on sovittava ohjelmatoimiston kautta. Yksinmyyntisopimus on monessa mielessä hyödyllinen (ainakin toimiston kannalta), mutta saattaa aiheuttaa ongelmia, jos toimisto ei saa myytyä riittävästi keikkoja tai ei jaksa panostaa artistiin. 5. Pääseekö yksinmyyntisopimuksesta eroon, jos keikkaa ei tule? Sopimukseen voidaan ottaa erityisiä mainintoja tilanteista, joissa toinen sopimusosapuoli on oikeutettu purkamaan sopimuksen. Tällainen voi olla esimerkiksi se, ettei yhtiö ole onnistunut myymään esiintymisiä tietyn ajanjakson kuluessa. Ilman erityistä mainintaakin kumpi tahansa sopimusosapuoli on oikeutettu purkamaan sopimuksen, mikäli toinen laiminlyö sopimuksen olennaisten ehtojen täyttämisen. Keikkamyynti lienee yksi olennaisimmista yksinmyyntisopimuksen ehdoista. Mikäli yhtiö ei ole edes yrittänyt myydä esiintyjälle keikkoja, voi esiintyjä tällä perusteella purkaa sopimuksen, jolloin kaikki sopimuksen oikeusvaikutukset lakkaavat heti. Kyllä voi, mikäli ohjelmatoimiston kanssa ei ole tehty yksinmyyntisopimusta. Tällöin esiintyjä on suoraan työsuhteessa esimerkiksi ravintolaan samalla tavalla kuin paikan muutkin työntekijät, mutta keikkakohtaisella, määräaikaisella työsopimuksella. Esiintymisjärjestäjä vastaa työnantajan velvollisuuksista, kuten palkan maksamisesta. Tämä sopimussuhde eroaa esiintymisjärjestäjän ja ohjelmatoimiston välisestä sopimuksesta siten, että edellinen sopimus on työsopimus, mutta jälkimmäinen ei. Ohjelmatoimiston ja esiintymisjärjestäjän väliseen sopimukseen ei sovelleta työlainsäädäntöä. Mikäli muusikkojen ja keikkapaikan välissä on ohjelmatoimisto, joka tekee sopimukset toisaalta muusikkojen ja toisaalta keikkapaikan kanssa, on ohjelmatoimisto muusikkojen työnantaja. Edellä mainittujen sopimussuhteiden erot ovat esiintyjän kannalta erittäin tärkeitä. Tämän takia niihin on syytä syventyä hieman tarkemmin. Sopimussuhteita voi selventää seuraavalla kaaviolla: Esiintyjä <-> Ohjelman- tai konserttitoimisto <-> Esiintymisjärjestäjä Yleensä muusikko tekee toimiston kanssa ohjelmanmyyntisopimuksen, jossa sovitaan yleisesti keikkamyyntiä koskevista ehdoista, kuten palkasta, palkanmaksuajankohdasta sekä siitä aikataulusta, jolla keikoista ilmoitetaan muusikolle. Tähän sopimukseen sovelletaan yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita muun muassa sopimuksen purkamisesta. Tämän lisäksi esiintyjä ja ohjelmatoimisto tekevät myydyistä keikoista myyntisopimuksen ehtojen mukaisesti yksittäisiä työsopimuksia. Näihin sopimuksiin sovelletaan työsopimuslakia, eikä niitä esimerkiksi voi purkaa muuten kuin työsopimuslaissa mainituilla perusteilla. Toimisto ja esiintymisjärjestäjä tekevät keskenään sopimuksia esiintymisistä. Sopimuksissa sovitaan esimerkiksi siitä, minkä esiintyjän toimisto esiintymispaikalle toimittaa ja milloin, sekä miten esiintyminen laskutetaan. Esiintymisjärjestäjän ja esiintyjän välillä ei yleensä ole sopimussuhdetta. Mikäli esiintyjä sopii keikasta suoraan keikkapaikan kanssa, on kyseessä lähtökohtaisesti työsopimus. Työsopimuksesta ei kuitenkaan ole kyse silloin, kun esiintyjä toimii esimerkiksi oman yhtiönsä kautta. Tällöin yhtiön ja keikkapaikan välinen sopimus rinnastuu ohjelmatoimiston ja keikkapaikan väliseen sopimukseen. Esiintymisjärjestäjät tahtovat yhä harvemmin tehdä työsopimuksia esiintyjien kanssa, koska ne ovat tottuneet asioimaan ohjelmatoimistojen kanssa laskua vastaan. Vaikka esiintyjä ei olisikaan toimiston listoilla, vaatii esiintymisjärjestäjä usein keikan tekemistä laskulla. Tämä voi pakottaa esiintyjän etsimään jonkinlaisen laskuttavan yrityksen, josta tulee käytännössä esiintyjän työnantaja. Kun keikasta sovitaan suoraan keikkapaikan kanssa, on keikkaa myytäessä tärkeää tuoda esiin työsuhde ja se, että työnantaja on vastuussa myös muusikkojen palkkaan ja lomakorvaukseen liittyvistä sivukuluista. Tällöin on kyseessä kahden yhtiön välinen sopimus, joka ei ole työsopimus. Koska sopimukseen ei sovelleta työsopimuslakia, voidaan tietyistä asioista (kuten sopimuksen purkaminen) sopia eri tavalla kuin jos kyseessä olisi työsopimus. Tällä tavoin myös eräät ohjelmatoimiston velvollisuudet siirtyvät bändiyhtiölle. Näitä ovat mm. työnantajavelvollisuudet. Tämän takia ohjelmatoimiston provisio on tyypillisesti alhaisempi silloin kun sopimuskumppanina on yhtiö. 8. Saako esiintyjä palkkionsa, vaikka keikkapaikka jättäisi maksamatta ohjelmatoimistolle? Kyllä saa. Ohjelmatoimiston provisio sisältää myös luottotappioriskin. Koska ohjelmatoimisto on esiintyjän työnantaja, vastaa toimisto palkan maksamisesta esiintyjälle. Palkan lisäksi ohjelmatoimisto on sitoutunut maksamaan esiintymisen kulut, kuten matkat, äänentoiston, majoitukset ym. 9. Mitä tehdä jos ohjelmatoimisto ei kuitenkaan maksa? Jos palkkaa ei neuvottelujenkaan jälkeen ala kuulua, voi työntekijä tehdä palkkaturvahakemuksen työvoimatoimistoon tai valtuuttaa liiton tekemään se puolestaan. Tämä hakemus tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa palkanmaksun eräpäivästä. Palkkaturvana voidaan vaatia maksettavaksi kaikkia työsuhteesta johtuvia saatavia, kuten palkkaa, matkakustannusten korvauksia, odotusajan palkkaa ja viivästyskorkoa. Palkkaturvana maksetut palkat valtio perii takaisin työnantajalta. 10. Pitääkö keikkojen peruuttamismenettelystä sopia ohjelmanmyyntisopimuksessa? Koska ohjelmanmyyntisopimuksella yleensä sovitaan ainoastaan niistä ehdoista, joilla keikkakohtaisia työsopimuksia tehdään, on keikkojen purkamisten osalta noudatettava työsopimuslakia. Yksittäistä keikkaa ei siis voi purkaa ilman laillista perustetta, eikä asiasta voi sopia muusikon asemaa huonontavasti. Ohjelmatoimisto ja esiintyjä voivat kuitenkin sopia esimerkiksi siitä, ettei yksittäistä keikkaa koskeva työsopimus synny ennen kuin keikkapäivään on tietty aika. Samalla sovitaan siitä, että tähän ajankohtaan asti kaikki keikoista annetut ilmoitukset ovat vasta alustavia varauksia, eivätkä sido kumpaakaan osapuolta. Ohjelmatoimiston ja esiintymisjärjestäjän välisessä sopimuksessa on usein sovittu keikkojen peruuttamisesta. Nämä ehdot eivät kuitenkaan sido muusikkoja, mikäli asiasta ei ole sovittu muusikkojen ja ohjelmatoimiston välillä.
Lisää kysymyksiä voi lähettää osoitteisiin: |