HETI ALKUUN TÄRKEIMMÄT ASIAT POIS ALTA. ELI: MISTÄ JUURI SINUT LÖYDETTIIN TUOTTAJAN ROOLIIN? MIKSI LEMOT PÄÄTYIVÄT JUURI SINUUN?

Letku: Ai mistä minut löydettiin? Sitähän sun itseasiassa pitäis kysyä niiltä. Määhän olin Piden ja Karisalmen kanssa samassa koulussa ja sitä kautta tunnen pojat. Ja sit mää olin ruvennut pyöriin Lassen kanssa aika paljonkin noissa Helsingin "tosi isoissa" baari-ympyröissä, kun on niinkun tasan neljä ravintolaa joissa käydään joka ilta... Mä olin menossa Ruotsiin ja sit Pide soitti mulle sinne ja kysyi, että tuunko mää tuottamaan. Mä mietin vähän aikaa ja sanoin, että "joo, mutta siitä pitää hiukan yksityiskohtia rukata, mutta periaatteessa kyllä." Mä kysyin tietenkin Pideltä, että minkä ihmeen takia ne haluaa mut, enhän mä oo ikinä tuottanut mitään. Ja Pide ilmoitti, että mä olisin heidän mielestään sopiva henkilö tällaseen projektiin...

ELI OIKEANLAISEN HENKILÖN LÖYTÄMINEN OLI TÄRKEEMPÄÄ KUIN KOKEMUS TUOTTAJANA?

Letku: Niin, ne sano, että piti olla hulluutta ja jotain vankkaa teoreettista osaamista. Ja siitä lyhyestä ehdokaslistasta löydyin sitten minä, niiden tuntemista ihmisistä. Ja tottakai mä olin kauheen ilonen, että tämmönen tuli mun kohdalle, semminkin kun mä en ollut koskaan tehnyt moista tuottajanhommaa, niin se oli tosi nastaa. Mutta kun me käytiin Lasse kanssa keskusteluja, me sovittiin heti, että tässä ei oo erikseen silleen, että on tuottaja ja bändi, vaan että äänestetään asioista ja että kaikkien äänet on tasa-arvosia. Ja monta kertaahan mut äänestettiin ulos. Ja olishan se ollut ikävää, jos mulla ois ollut tavallaan joku veto-oikeus siinä jutussa. Se oli kauheen kivaa, tottakai siinä joutu tekeen hiukan kompromisseja, mutta jokaisenhan pitää tehdä elämässään kompromisseja. No, Rick Rubin kun on tuottajana, niin sen ei ehkä tarvii tehdä kompromisseja.

JA ONHAN LEVYN TUOTTAJIKSI MERKITTY MYÖS KOKO YHTYE. ELI LEVYLLÄ ON SIIS VIISI TUOTTAJAA.

Letku: Nimenomaan. Ja mun mielestä mun homma oli enemmän sovittamista kuin tuottamista. Ehkä se tuottaminen tulee pikemminkin siinä äänitysvaiheessa, että kun esimerkiksi laulatin Lassea ja kuuntelin ne otot ja sitten pyysin toistamaan sen jonkun tietyn pätkän, että "toi oli hyvä, mutta ota vielä toi toinen uusiks", se oli ehkä lähinnä sitä tuottamista. Muutenhan se oli vaan sellasta sovitusten tekoa, että "tohon vois laittaa tollasen skittariffin" ja niin pois päin.

TOINEN VARSIN OLENNAINEN KYSYMYS ON SE, MIKÄ SAI SINUT RYHTYMÄÄN TÄHÄN HOMMAAN? MIKSI TEET ENSIMMÄISENÄ TUOTTAJA-DUUNINA JUURI LEMONATORIA?

Letku: No, ei mua oo pyydetty tekeen mitään moista ennen. Mä mietin, että pitäiskö mun ryhtyä siihen, koska mä en oikeesti tuntenut yhtyettä, siis olinhan mä tietysti nähnyt niitä livenä, mutta mä en omistanut niitä levyjä enkä mä ollut ikinä niitä kuunnellut. Eli mä en ollut ihan tarkalleen selvillä, että minkälainen toi heidän asiansa on. Ja mä kysyinkin siitä Lasselta, mutta se oli sitä mieltä, että se on parempikin, etten mä tavallaan tiedä mitään, että lähdetään ihan puhtaalta pöydältä. Ja musta se olikin hyvä idea. Ja onhan just tänkaltanen työskentely kiinnostanut mua aina kauheesti. Me alotettiin sillä, että mä menin treeneihin, tein siellä muistiinpanoja ja me äänitettiin ne treenit ja sit me keskusteltiin ja siitä se rupes hahmottuun. Itseasiassa harmittaa vaan se, että oli niin paljon keikkoja ton toisen bändin kanssa tossa kesän aikana, että ei ehtinyt oleen kaikissa äänityksissä mukana, että joutu feidaamaan jonkun muutaman viikon.

SE TAITAAKIN OLLA AINOITA HIEMAN NEGATIIVISEMPIA KOMMENTTEJA, JOITA MUN KORVIINI ON YHTYEEN TAHOLTA KANTAUTUNUT, ETTÄ "KUNHAN SE LETKU OLIS JOSKUS SIELLÄ ÄÄNITYKSISSÄ..."

Letku: Joo, ja sillon kun Pide soitti mulle, mä sanoin heti, että mulla on kyllä ihan älyttömän kiireinen kesä, meillä oli niin vitusti keikkoja sen Ultra Perseen kanssa. Mutta Pide oli, että "tuu silti" ja sit me katottiin vaan kalenterista, mä tiesin ihan tarkkaan, minä päivinä mä en pääse oleen siellä. Mä onnistuin oleen kolmasosan pohjista, kolmasosan jostain kitarasooloista. Lauluista mä olin kyllä suurimman osan paikalla. Varmastikin osasyy siihen, miksi mut valittiin tähän oli siinä, kun mä olin tehnyt tollasia pilli-arreja ym. ennenkin, ne selkeestikin halus niitä. Ja sit kun löyty lähipiiristä tällanen tyyppi, niin onhan se siten helpompi tehä. Ja sen lisäks mä oon tosi halpa.

ONKOS SULLA AIEMMIN STUDIOTYÖSKENTELYSTÄ MUITAKIN KOKEMUKSIA KUIN PELKÄSTÄÄN SOITTAJANA?

Letku: No, oon mä Ultra Bran kanssa ollut aina kaikissa miksaus-sessioissa mukana, jokaikisessä melkein. Kyllä mä tiesin ja olin kuunnellut, mitä tuottaja tekee. Mutta nyt mä olin se ainoo siellä, mä olin se joka painaa sitä nappulaa, sitä talkback-nappulaa, että "uusiks" tai "joo, toi säilytetään." Mutta ei se muuten ollut niin vierasta, siinä mielessä se UB on ollut todella hyvää koulua. Sitä tietää mitä kantsii tehä ja tietää myös mitä ei missään nimessä tekis.

NYT TUNTUU OLEVAN AINAKIN PIENIMUOTOSESTI SELLANEN BUUMI KOTIMAISILLA ALBUMEILLA, ETTÄ TUOTTAJAKSI ON HOMMATTU SELLANEN TYYPPI, JOKA EI OLE TUOTTAJANA NIINKÄÄN ANSIOITUNUT, MUTTA ON ITSEKIN ROCK-TÄHTI. ELI CMX:N ALBUMIN TUOTTI BILLY GOULD, SINÄ TUOTIT LEMONATORIN JA MARKUS NORDENSTRENGIN LEVYN TUOTTI ERÄSKIN LARRY CRANE.

Letku: Joo. Mää en tiedä mistä se johtuu. Ehkä nää niin kutsutut ammattituottajat on kaikki jotenkin niin leipääntyneitä. Kyllähän on tullut kauheen paljon tuoreempaa soundia nytten, ihan niinku viimesen kahden-kolmen vuoden sisällä.

EHKÄ NIITÄ VANHOJA TEKIJÖITÄ MIELLETÄÄN JOTENKIN SEN TIETYN ASIAN, TIETYN SOUNDIN IHMISIKS?

Letku: Nimenomaan. Tai en mä ite sitä miellä mitenkään, eikä mulla oo mitenkään mitään pahaa sanottavaa kenestäkään vanhasta tuottajasta. Musta tuntuu, että koko levytystouhu on mennyt maanläheisemmäks, niitä tehdään enemmän joissain nyrkkipajoissa kavereiden kanssa, on kauheesti biisintekijöitä eri puolilta, ja sellasta.

ONHAN SE LEVYN TEKO NYKYÄÄN ERILAISTA, NYKYTEKNOLOGIAN AVUSTUKSELLA. EI VIIS VUOTTA SITTEN OLIS TULLUT MIELEENKÄÄN, ETTÄ "LÄHDETÄÄNPÄS TEKEMÄÄN LEVYÄ TONNE KESÄMÖKILLE".

Letku: Ei niin. Ja se on siis niin ihanaa tehdä kesämökillä, mä siis todellakin kannatan moista. Että mua harmittaa, kun en ollut koko aikaa paikalla. Se oli mun suurin murheenaihe. Mutta oli se muuten ihan älyttömän hauskaa, siellä mun kykyjä pystyttiin käyttämään hyväksi, mä pystyin tarjoomaan juuri sen mitä multa odotettiin, ainakin toivottavasti. Tai tottakai sitä aina jälkikäteen huomaa, että olis voinut tehdä jonkun asian hieman toisella tavalla. Jos sitä ei ois tehty silleen yhteistyössä, että jos mä olisinkin ollut yhtäkkiä Rick Rubin, niin siinä olis ollut vähän enemmän stemmoja ja se ois miksattu ihan vähän eri tavalla. Mutta ei siinä muuten ois mitään eroo. Mun mielestä mä vaan pyörin siellä ja jos joku halus tietää mun mielipiteen, niin mä kerroin sen. Se oli kauheen kivutonta ja helppoo, ei meille tullut yhtään kunnon riitaa koko sinä aikana. Vaikka mulla olikin koko ajan pinna tosi kireellä, koska mulla ei ollut hetken rauhaa, mä jouduin koko ajan pomppiin paikasta toiseen. Sellasta ihan älytöntä, jouduin matkustaan viikonlopun aikana kolme tuhatta kilometrii vaan, että ehtii hoitaa kaikki asiat. Eihän siinä oo mitään järkee istua nököttää siinä bussissa. Mutta se paikka siellä oli todella ihana, siellä oli kuisti ja siinä meri 50 metrin päässä ja auringo paistoi, siis silloin kun se suvaitsi paistaa. Sitten iltasin saunomaan, se oli todella helppoo. Me mentiin siellä käpysotaa ja sellasta tosi pentumaista telmimistä. No, mä nyt sentään näin ulkomaailmaakin, mutta näki selkeesti että noi jätkät oli todella rähjääntyneitä, varsinkin Karisalmi oli todella metsäläisen näkönen sieltä tullessaan...

EIPÄ KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ MOISIIN TOIMIIN RYHDYTTÄIS...

Letku: Ja sit meillä oli oma kokki mukana, joka oli nerokasta. Pide soitti mulle ja sano, että "ei rokkii ilman kokkii, nyt pitää hoitaa kokki paikalle." No, mä hoidin sinne kokin paikalle ja se oli niin upeeta: välillä vellikello soi ja sit me mentiin syömään. Siellä oli ihan törkeen hyviä kasvisruokia, siellä oli kasvissyöjiä paikalla, eli ei ollut mitään lihameininkejä. Se on ihan eri asia istua kaupungissa jossain tunkkasessa studiossa ja sitten tilata sinne jotain pizzaa, kun se, että sä oot luonnonrauhassa ja sulla on oma kokki joka tekee vitun hyvää pöperöö, se oli siis niin luksusta. Se kokki jopa tiskas. Ja sit se soittaa tolla levyllä kattoa. Se oli kyllä tosi hyvä sessio.

LEMOILLA OLI KUITENKIN AIKA HYVIN SELVILLÄ AINAKIN SE MOODI, JONKA NE HALUSIVAT LEVYLLEEN. VAIKUTITKO SÄÄ SIIHEN MILLÄÄN LAILLA?

Letku: En. Se oli lähinnä tyyliin, että tossa on tollasia lego-palikoita, noista saat tehä, älä ota muualta. Ei mulla ollut siihen mitään osuutta, enkä mää itseasiassa hirveesti ees perehtynyt siihen. Ehkä mulla ois voinut olla kokonaisvaltasempi lähestymistapa levyyn, mä lähestyin kaikkia sellasia kyseenalaisia kohtia ihan yksittäisinä tapauksina. Ehkä sitten myöhemmin, kun on tehnyt enemmänkin näitä hommia, osaa katsoa noita sitten hieman laajemmin. Sen huomas hyvin siinä kun noi pähkäili noita biisijärjestyksiä, mun oli kauheen vaikee sanoo siihen asiaan yhtään mitään. Ei mulla ollut mitenkään sellasta laajaa kuvaa siitä levystä, että mä olisin katellut jotenkin ylhäältä päin.

SITTEN NÄISTÄ SUN TEKEMISTÄ ORKESTRAATIOISTA... NIISTÄHÄN ON HULLAANTUNUT KÄYTÄNNÖSSÄ KATSOEN KAIKKI. KUINKA TUTTUA PUUHAA SE SULLE ON, SÄ SANOIT ETTÄ SÄ OOT TEHNYT NIITÄ JONKIN VERRAN AIEMMINKIN...

Letku: Oon mä tosiaan tehnyt niitä aiemminkin ja nää nyt oli musta kauheen helppo tehä, ne tuli jotenkin kauheen automaattimesti, niille oli ikäänkuin sosiaalinen tilaus siinä ympäristössä.

OLIHAN NIILLE JÄTETTY JO VALMIIKS TILAA, ETTEI TARVINNUT SOVITTAA NIITÄ VÄKIVALLOIN...

Letku: Niin, ei tarttenut runttaa mitenkään. Kyllähän mä oon ihan pienestä asti tehnyt biisejä ja ja nyt varsinkin sitten lähinnä ton Ultra Bran kanssa on nähnyt miten niitä tehään ja tottunut kuuntelemaan niitä. Ja itsekin oon tehnyt sinne joitakin arrin tynkiä, joten ei se ollut mitenkään vaikeeta, vaan pikemminkin helpointa tossa koko hommassa oli tehdä ne.

EHKÄ NE JUURI SIKSI KUULOSTAA NIIN HYVILTÄ, KUN NE TULI NIIN VAIVATTOMASTI. KUN ROKKIIN TUNGETAAN JOUSIA JA MUUTA, NIIN NE KUULOSTAA USEIN HIUKAN VÄKISIN VÄÄNNETYILTÄ.

Letku: Niin no, osa on ja osa on taas sitten tosi hyviä. Ennen mä luulin, että aina kun laittaa viuluja, se kuulostaa hyvältä, koska viulu on jo asiana ja ilmiönä niin vitun siisti. Mutta kyllä niitä nyt on oppinut kuuntelemaan vähän kyynisemmin, että kyllä sitä nykysin monesti kuuntelee, että "tohonkin olis voinut hyvinkin jättää laittamatta sen viulun." Eikä noi levyn jousisovitukset oo silleen mitään hirveen spesiaalia, että toivottavasti pääsee joskus kirjottaan jotain oikein isoja ja mahtipontisia arreja. Siis se mikä viuluissa on hankalinta se, että viulujen soitattaminen on niin helvetin kallista, joka tyypille täytyy tietysti maksaa. Ja jos sä haluut, et se kuulostaa Frank Sinatralta ja et siellä ois nelkyt viulistii, niin sit niitä pitää olla nelkyt viulistii, niitä ei oikeestaan voi päälekkäin äänitellä, vaikka tottakai niin aina tehään. Esimerkiks noissa Ultra Bran sessioissa on ollut jotain 11 tai 12 viulistia, jotka on sitten tuplattu, eikä sekään oo hirveen iso. Mutta nyt tossa meillä oli vaan viis, että kyllä siitä ois saanut isomman soundin, jos soittajia ois ollut enemmän. Oishan se tottakai kuulostanut vielä äijemmältä, jos siinä ois ollut oikeesti RSO vetämässä, mutta jos sä otat jonkun RSO:n vetämään, niin se maksaa niin hunajaa, ettei siinä oo mitään järkee.

SITTEN SITÄ SAIS ALBUMIBUDJETILLA AIKAAN YHDEN SINKUN...

Letku: Niin tulee, aivan. Ihan totta, mää en ookaan ajatellut asiaa noin. Se pitää paikkaansa. Mutta tottakai, jos olis ylimääränen viiskyttonnii, niin mikä ettei. Ja sit huom! noi levyn jouset on tehty vielä hirveellä kiireellä. Että onhan siellä lieviä epävireisyyksiä, mutta kyllä mä oon muuten yleisesti ottaen ihan tyytyväinen. Kivat viulut, kivoja tyyppejä. Ne on sellasia tuttuja tyyppejä, joita on aina kiva kutsua vetään tällasia juttuja.

KÄSKETTIIN KYSYMÄÄN, ETTÄ ONKO SE LARRY CRANE OIKEESTIKIN STUDIOSSA SELLANEN DIKTAATTORI, NIINKUIN KAIKKI LUULEE? JÄIKÖ TEILLE MUILLE MITÄÄN SANANVALTAA?

Letku: Jäi, mun mielestä se oli niin, että Lassella oli tietenkin ehdottomasti eniten mielipiteitä ja Repolla oli ehdottomasti vähiten. Repohan oli siellä varmaan vielä vähemmän aikaa kun minä, sillä oli vielä älyttömämpi työtaakka kuin mulla. Se tuli sinne silmät ristissä ja soitti vähän ja nukahti, että se todella piiskas itteään. Ne, jotka siellä eniten pitivät ääntä olivat ehdottomasti Lasse ja Pide. Ja tottakai mä pyrin parhaani mukaan pitämään niin paljon ääntä kuin ikinä mahdollista siellä. Mutta jos mä näin, että muut on selkeesti jotain mieltä asiasta, niin ei mulla ollut mitään järkee mennä siihen sohimaan. Ja me sovittiinkin Lassen kanssa semmonen juttu heti alussa, että kaiken saa sanoo. Vaikka mulla olis vaikka viissataa ideaa, joista vaikka vain kaks olis hyviä, niin kannattaa silti sanoo kaikki ne viissataa muutakin ideaa. Kyllähän mulle joskus tuli sellasia aivan älyttömiä, että "jos tää oiskin näin." Mä en muista mikä biisi se oli, mutta mä ehdotin, että jätettäis laulut siitä lopusta kokonaan pois, koska se ois mun mielestä kuulostanut paremmalta niin. Mutta sit kävikin ilmi, että siinä kohdassa tekstiä on just se punchline ja just ne kaikista traagisimmat kohdat, niin Lasse vaan mulkas mua ja ilmotti, että "EI." Ja mää oli, että "ei sitten..." Mutta kyllä siinä oli sitten pari juttuu, pari riffiä joista mä taistelin kaikkia neljää vastaan, mä ilmotin, että mä en pysty nukkumaan sitten seuraavalle vuosituhannelle mennessä yhtään yötä kunnolla, jos ne kohdat jää. Ja sit ne muutti niitä kohtia, joista mä olen heille ikuisesti kiitollinen. Mutta siis vastaukseksi kysymykseen: "Ei se Lasse mikään diktaattori ole."

KUINKA KORKEALLE ITSE ARVOSTAT MAISON RILAXIA? AINAKIN KUN NÄKI SEN ENSIREAKTION, KUN SÄ SAIT SEN VALMIIN LEVYN KOURAASI, NIIN OLIT MELKOISEN INNOISSASI.

Letku: No siis A) se on ensimmäinen levy, jossa mä oon ollut muutakin kuin apupoikana, että mää oon ollut tuottamassa sitä levyä. Siis tottakai mä oon siitä ihan tavattoman ilonen. Ja sitten B) siinä on ehkä tyylikkäimmät kannet mitä on vittu ikinä ollu missään ja niin vitun siistit kuvat - ja se on vielä mun kaveri, joka on ottanut ne valokuvat - niin tottakai mä oon tuplaylpee. Mähän en itse oo mikään Suomen suurin balladi-fani ja toi on kuitenkin kauheen balladipainotteinen levy, mutta onhan ne ihan sydäntäriipaisevan kauniita biisejä. Ja sit siellä on varsinkin pari vähän nopeempaa, sellasta aivan helmeä ja sit siellä on mun elämäni ensimmäinen bassoklarinettistemma kuultavana. Niin tottakai mä oon niin ylpee ja niin ilonen, kuin ihminen vaan olla voi, enkä sitä häpeile yhtään. Ja tottakai, jos on omasta mielestään tehnyt hyvän työn, niin ei siinä nyt brassata tartte, mutta ei myöskään tartte olla silleen, että "no ei toi nyt mitään." Kyllä se ainakin mun mielestä on todellakin jotain. Kun mä sain sen levyn käteeni, niin musta tuntui aivan ylimaallisen siistiltä! Mä pidän siitä kauheesti ja toivon suunnattomasti, että kaikki muutkin pitää siitä levystä. Mutta se jää nähtäväksi. Ja jos siitä ei kukaan tykkää, niin ei se mua haittaa, mä oon ollut mukana tavattoman hauskassa projektissa, jota oli kauheen kiva tehä ja se kantoi todella hyvää hedelmää. Hyvii biisejä ja hyviä soittajia, kauheen helppoo oli mennä sinne. Tottakai mua aluks jännitti kauheesti, että mitä tässä tulee tapahtuun, mutta hyvin nopeesti se meni siihen, että "okei, tee sää tota, me tehään tätä." Kaikki puhalsi yhteen hiileen, me pelattiin kortteja, käytiin uimassa ja saunomassa ja mentiin käpysotaa Karisalmen kanssa jne. Helppoa.

AIOTKO JATKOSSAKIN TUOTTAA JOITAKIN ARTISTEJA?

Letku: Joo, tottakai, jos vaan löytyy sellasia projekteja, jotka kiinnostais mua, ja sit tietenkin niin päin, että sitä projektia kiinnostais tehä sitä mun kanssa. Mutta tietysti tollasesta saa kauheen arvokasta kokemusta ja se tekee hyvää, että tekee studiossa jotain muutakin, kuin hakkais vaan rumpuja. Ja se on musta kauheen hienoo, että on rumpaleita, jotka tekee tällasta, ettei rumpalit oo vaan sellasia aivottomia kolistelijoita. Onhan Janne Haavisto osoittanut kykynsä ja Upi Sorvali oli tällanen multilahjakkuus. Enhän minä tässä todellakaan yritä nostaa itseäni heidän rinnalle, koska mä tosiaankin tykkään niitten ukkojen tuotoksista, mutta se on hyvä homma, että rumpalitkin voivat tehdä tollasia asioita. Kitaristithan ovat tehneet noita asioita oikeestaan kautta aikojen, mutta nehän onkin ihan perseestä...