Luentomuistiinpanoja, Minna Kajander
Soiton harjoittelua ja urheilusuoritusten harjoittelua on jo pitkään verrattu toisiinsa. Paljon yhteneväisyyksiä löytyykin, mutta ainakin toistaiseksi muusikoilla on paljon opittavaa kilpaurheilun puolelta.
Urheiluvalmennus on kehittynyt jo niin pitkälle, että kilpailut voitetaan lähinnä pääkopan avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki urheilijat ovat fyysisesti huippukuntoisia ja sen perusteella tasaväkisiä. Kyky päästä huippusuoritukseen paineen alla on urheilijan ja miksei myös muusikon opeteltavissa psyykkisen valmennuksen keinoin.
Suoritus koostuu tekijöistä, joista osa on ainakin jollakin tavoin kontrolloitavissa. Suoritukseen vaikuttaa oma henkilökohtainen tausta, johon ei voi vaikuttaa. Korkeintaan mielikuvia taustassa oleviin asioihin voi korjata. Sen sijaan osaaminen, vuorovaikutus, tunteet, tahto, kokemukset ja persoonallisuus ovat tekijöitä joihin jokainen voi vaikuttaa.
Osaaminen: Jotta hallitsee jonkin asian on harjoiteltava. Tämä on ehkä tärkein asia ja toisaalta helpoin osa-alue, johon soittaja voi vaikuttaa. Harjoittelua kannattaa analysoida ja pohtia sen tehokkuutta ja tavoitteellisuutta.
Vuorovaikutus: Vuorovaikutustaidot korostuvat yhtyemusisoinnissa. Hyvä fiilis soittoporukassa antaa taatusti lisää potkua itse esitykseen. Vuorovaikutustaitojaan voi kehittää hyvin monella tavoin.
Tunteet: Tunteisiin voi vaikuttaa puhumalla niistä esimerkiksi soitonopettajan tai muun luottohenkilön kanssa. Tunteita ei voi muuttaa radikaalisti, ne ovat aina suhteessa henkilön kokemuksiin. Mielikuvien ja ajatusten purku auttaa parempaan suoritukseen.
Tahto ja persoonallisuus: Asennemuutoskin voi joskus olla paikallaan. Tämä on aina soittajan itsensä valinta ja voi kestää pitkään, ennen kuin halu muuttua syntyy. Itsensä hyväksyminen kaikkine virheineen on osa eheää minäkuvaa ja tässä mielessä persoonallisuus vaikuttaa suoritukseen.
Monella soittajalla on riippakivenään ns. negatiivinen suggestio joka tarkoittaa omien heikkojen puolien vahvistamista esimerkiksi puheen avulla. Kukapa ei olisi joskus sanonut ”minä en koskaan saa korkeita ääniä”. Negatiivinen suggestio voi liittyä myös vanhempien antamaan malliin: ”meidän Elli se ei koskaan ole ollut matemaattisesti lahjakas”
Omaa minäkuvaansa voi aktiivisesti muuttaa. Positiivinen suggestio rakentaa minäkuvaa ihmisen mahdollisuuksien ympärille.
Tärkeää:
Joillakin soitonopiskelijoilla tavoitteet voivat olla todella korkealla. Esimerkiksi ”Haluan Berliinin filharmonikkoihin.” Tällainen opiskelija on opettajalleen helppo. Hän on aktiivinen ja etenee määrätietoisesti kohti päämääräänsä. Lisäksi hän voi myöhemmin tarkentaa päämääräänsä. Toisille opiskelijoille riittää päämääräksi esimerkiksi musiikkioppilaitoksesta valmistuminen. Heidän kanssaan työskentely vaatii paljon, sillä he voivat masentua soitto-ongelmiensa äärelle.
Lähitavoitteet kannattaa tehdä mahdollisimman selkeiksi. Mitä nuorempi soittaja sitä lyhyemmän ajan tavoitteet ovat suositeltavia. Yhtään etydiäkään ei saa soittaa vain soittamisen vuoksi, on päätettävä minkä asian haluaa harjoitelman aikana parantaa.
Ihmisen ihmeelliset aivot jakautuvat kahteen puoliskoon. Vasen puoli aivoista on ns. kronologinen puoli, johon opitaan vedot ja sormitukset sekä esimerkiksi nuotit. Oikea puoli on taas kokonaisuuden puoli. Sieltä löytyvät niin erilaiset kuviot, musiikillinen kokonaisuus ja automaatio.
Soittosuoritus tulisi harjoitella niin hyvin ettei tarvitsisi ajatella erillisiä nuotteja tai sormituksia (vasemmalla aivopuoliskolla) vaan kokonaisuutta ja automaatiota (oikealla). Oikea ja vasen aivopuolisko toimivat lisäksi eri nopeudella: vasemmasta puoliskosta käskytys vie aikaa jopa puoli sekuntia, kun taas oikea raksuttaa 0,05 sekunnin vauhdilla. Jos äkkiä joutuukin ajattelemaan jotain tiettyä ääntä, siirtyy ajattelu vasemmalle puolelle, kuluu puoli sekuntia ja sitten kuuluu KIKS!
Ihmiset ja heidän asenteensa vaikuttavat jännittämisen tunteeseen. Mitä kuulijat minusta ajatte- levat? Monet syistä ovat järjettömiä, mutta aiheuttavat silti paineita esiintyjälle. Pitäisi muistaa aina suhteuttaa asioita, eikä suurennella tilannetta. ”Jos kiksaan, niin perheeni rakastaa minua silti” Kukaan yleisössä ei odota epäonnistumistasi
Jalat/kädet tärisevät, hengästyttää, sydän pamppailee, suu kuivuu… Kaikki nämä ovat etukäteen harjoiteltavissa pois. Juoksemalla portaat ylös voi kokeilla kotona, miten jalkojen täri- nä/voimattomuus tai hengästyminen vaikuttaa soittosuoritukseen. Lisäksi voi vielä seisoa yh- dellä jalalla. Syömällä kuivia keksejä saa aikaan tunteen, joka syntyy, kun suu kuivuu.
Suorituskyky esiintymistilanteessa pitää pitää sellaisella tasolla, jossa ei ole tietoa stressaantumi- sesta tai toisaalta välinpitämättömyydestä. Suorituskyvyn korkealla pitämiseen on ihmisillä erilaisia strategioita:
Rentoutuksen opiskelu on tärkeää. Esiintymispäivänä on tiedostamaton noin 15% jännitystila lihaksistossa. Tämä kuluttaa energiaa ja vaikuttaa suorituskykyyn.
Urheilijat harjoittelevat jo nuorena rentoutumista. Eräs tapa on aloittaa esim. 20 minuutin rentoutuksella sen opiskelun jälkeen aika puolitetaan ja taas puolitetaan. Vuosien opettelun jälkeen urheilija pystyy rentoutumaan sekunnissa ja automaattisesti ennen suoritusta.
Millainen itse olet? Mitä tarvitset parhaaseen suoritukseen? Etsi oma paikkasi kolmiosta, joiden kärjet ovat Energia, Ajatus, Tunne.
Hyvä ja tehokas keino harjoitteluun!
Esimerkiksi kahdeksan suoritusta peräkkäin itse asiassa huonontaa lopputulosta!
Yksi negatiivinen kokemus kompensoituu noin 20 mielikuvaharjoituksella. Siihen vielä 20 harjoi- tusta lisää ja olet ”voittaja”
Nyt ajattele että hartiasi, leuka ja napa muodostavat kolmion, jonka sisältä kuuluu matala hyminä.